Etusivu > Blogi/Aloitteet > Blogi

Blogi

 

Ryhmäpuheenvuoro Pöytyän kunnanvaltuuston kokouksessa 26.1.2016 koskien yhtenäiskoulujen rakentamista ja sijoituspaikkoja

Arvoisa puheenjohtaja!

Halusimme ryhmäpalaverissa saada selkeyttä, selkeyttää, yhtenäiskoulujen kehittämistä. Saada askelmerkit kuntoon, jotta kouluhankkeita päästään viemään tosissaan tästä eteenpäin.


Kyrön koulun, siis nykyisen alakoulun, kohtaloa on palloteltu. Hetken jopa näytti, että vuosikymmen sitten peruskorjattu kiinteistö jätetään kokonaan hyödyntämättä koulukäytössä. Sellaiseen tuhlailuun meillä ei ole varaa.

Kyrön koulun jatkamista ja kehittämistä puoltaa moni seikka. Seuraavassa pykälässä käsitellään Kyrön eteläisen osan kaavoitusta. Kaava-alue on aivan Kyrön koulun vieressä ja koulukiinteistö on osa sitä. Jos koulu nyt suljettaisiin, myös asuinalueen kehittäminen ja tonttikauppa saattaisi hidastua, ja kunnan tekemät investoinnit alueeseen menisivät vähän hukkaan. Alueelle on kaavoitettu kuutisenkymmentä tonttia.

Kyrön koulu on myös sijainniltaan erinomaisessa paikassa. Uusi päiväkoti on kivenheiton päässä ja kulkuyhteydet kevyenliikenteen väylineen ovat kunnossa.

Ryhmäkokouksessa keskusteltiin myös Elisenvaaraan kaavaillusta täysimittaisesta liikuntahallista, joko koulun yhteyteen tai erilleen siitä. Kumpikin vaihtoehto tuntuu ylimitoitetulta. Kyrön alueella on entuudestaan kaksi kohtalaisen hyväkuntoista ja kokoista liikuntahallia kummallakin koululla. Ne on syytä pitää käytössä. Jos isolle hallille tulee tarvetta, siihen voidaan palata joskus ensi vuosikymmenellä.

Miten isoa remonttia Elisenvaaraan tarvitaan? Tästäkin käytiin monivivahteista keskustelua. Lopputulemana voi todeta, että nykyisiä tiloja on syytä käyttää mahdollisuuksien mukaan hyväksi, mikäli se on taloudellisesti perusteltua. Kirjasto, auditorio ja Monnila ovat uusia tai juuri peruskorjattuja, samoin ruokalaosa kiinteistön toisella puolella on niin uusi, ettei sitä kannata hylätä.

Mitä tehdään C-siivelle ja ruokalan ja uuden osan välissä oleville 60-70-80-luvuilla tehdyille kiinteistön osille? Purkaminen on yksi vaihtoehto. Ensin ko. tilat pitää korjata lähivuosien tarpeita vastaavasti, tiivistystyöt ovat menossa, niin, että oppilaille ja opettajille pystytään takaamaan turvalliset ja terveelliset tilat. Turvallisesta oppimisympäristöstä ei tingitä.


Koulusta kuten kaikista kunnan kiinteistöistä pitää myös pitää parempaa huolta kuin tähän asti on pidetty. Elisenvaaran koulun kuntokartoituksesta voi lukea vuotavasta rännistä, jolloin vesi valuu seinää pitkin, ja sadevesikaivojen ylipursuamisesta, kun tukkeutuneita kaivoja ei ole puhdistettu. Hoidon puutteet voivat osaltaan selittää sitä, miksi Elisenvaaran kunto on mikä on. En syytä tai osoita sormella ketään, siitä ei ole kyse. Asia pitää ottaa vain parempaan hoitoon, ja se koskee myös kunnanhallitusta. Ryhtiliike voi edellyttää työjärjestelyjä, mutta ne ovat silti edullisia verrattuna rakennusten kunnon rapautumiseen.


Veikko Niittymaa
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Asian käsittely valtuustossa sekä Keskustan, Perussuomalaisten ja Kristilliset tekemä muutosesitys löytyvät täältä:
http://poytya.tjhosting.com/kokous/2016905-5.HTM

 

P�yty�n kunnanvaltuusto 2.2.2015, Keskustan ryhm�puheenvuoro

Asiakohta 6. Lis�m��r�raha vuoden 2014 talousarvioon, investointien talousarvio vedenottamot

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut!

Viime valtuuston kokouksessa tammikuun alussa hyv�ksyttiin kaksikin ylityst� viime vuoden talousarvioon ja nyt k�sittelyss� on kolmas samaa lajia. Valtuustosalissa on toistuvasti puhuttu siit�, ett� lis�m��r�rahapyynn�t pit�� tuoda pikimiten valtuuston p��tett�v�ksi, kun tietoa m��r�rahojen ylityksest� saadaan. T�m� t�llainen j�lkij�tt�inen toiminta on huonoa hallintoa ja siit� on pyritt�v� ja p��st�v� eroon.

T�ysin se ei onnistu, sill� esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella osa laskutuksesta tulee vasta vuodenvaihteen j�lkeen ja yll�tyksi� voi tulla, kun laskuttaja on kunnan ulkopuolinen taho. Mutta t�ss� tapauksessa lis�m��r� perustuu kunnan omaan toimintaan ja lis�m��r�rahan tarve oli tiedossa jo viime vuoden puolella. Tekninen lautakunta k�sitteli asian joulukuun puoliv�liss�, mutta valtuustosaliin se ehti vasta nyt.

Valtuuston hyv�ksym� talousarvio sitoo viranhaltijoita ja poikkeamat kuuluu tuoda valtuuston hyv�ksytt�v�ksi. Kun vanhaa korjataan ja uusitaan, yll�tyksi� tulee ja kulut saattavat paisua budjettia valmistellessa arvioidusta. Ylitykselle kuuluu kuitenkin hakea valtuuston hyv�ksynt�.

T�ss� tapauksessa ylim��r�iset rahat kuluivat Yl�neen vedenottamon raudanpoiston tehostamiseen. T�rke� asia sin�ll��n, ja hyv�, kun tuli tehdyksi, mutta ei asioita n�in voi jatkossa hoitaa. Miksi talousarvioita ylip��t��n tehd��n, jos niihin suhtaudutaan vain ohjeellisina?           

T�m� ryhm�puheenvuoro on tarkoitettu kaikille kunnan taloutta hoitaville, ei vain tekniselle toimelle. Kuntatalous on lujilla ja vaatii erityisesti nyt tarkkaa taloudenpitoa.

Veikko Niittymaa

Keskustan valtuustoryhm�

------------

Keskustan puoluevaltuusto

poliittinen kannanotto Pori 23.11.2014

Keskusta esitt�� alueellisia kokeiluja uudistusten tueksi

Keskusta esitt�� puoluevaltuuston kannanotossaan, ett� seuraavalla
vaalikaudella k�ynnistet��n joukko alueellisia ja paikallisia
kokeiluja. Puoluevaltuusto p��tti kaksip�iv�isen kokouksensa Porissa
sunnuntaina.

Kokeiluja voidaan tehd� sek� laajakantoisissa ett� pienemmiss�,
ihmisten arkiel�m�� helpottavissa asioissa. Ajatuksena on saada
tietoa ja kokemusta uudistusten toimivuudesta k�yt�nn�ss�.

Konkreettisina esimerkkein� kokeiluista Keskusta on jo aiemmin
esitt�nyt muun muassa alueellista perustulokokeilua sek� kokeilua,
jossa ansiosidonnaiseen p�iv�rahaan oikeutettu ty�t�n voisi
m��r�aikaisesti saada p�iv�rahansa yritystoiminnan starttirahana.

N�iden lis�ksi Keskusta esitt�� Lappiin kokeilua, jossa kootaan
valtion aluehallintoa yhteen sek� selkiytet��n ty�njakoa valtion
aluehallinnon ja kansanvaltaisen maakunnallisen toimijan v�lill�.
Nuorten oppisopimusta voitaisiin kokeilla koulutussopimuksena
ty�sopimusperusteinen koulutuksen sijaan. N�in saataisiin kokemuksia
siit�, lis�isik� uusi malli oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta.

Kokeileva Suomi -aloitteella Keskusta haluaa edist�� ty�llisyytt�
ja rakentaa siltaa sosiaaliturvan ja ty�ss�k�ynnin v�lille.

- Haluamme kokeilujen kautta my�s tukea alueiden voimavarojen
hy�dynt�mist�, paikallista p��t�ksentekoa ja ihmisten
osallisuutta. Haluamme l�yt�� tapoja tehd� asioita entist�
fiksummin, puoluevaltuusto toteaa kannanotossaan.

Keskusta haastaa my�s muut puolueet ja yhteiskunnan toimijat
pohtimaan, millaisiin kokeiluihin voitaisiin ryhty�.

Keskustan puoluevaltuusto

-------------------

 

Keskustan puoluevaltuusto Pori 22.11.2014 Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipil�

Juha_Sipil�n_puhe_puoluevaltuustossa_22112014.pdf


Hyv�t yst�v�t, 


Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimm�iseen kokoukseen! Edess� on ty�nt�yteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. K��rit��n siis nytkin hihat yl�s ja ryhdyt��n hommiin. 
Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siit� noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteisty�t�. Keskustan missio on selv�.  
(Seuraavat ovat p��kohtia vapaasti puhutusta osuudesta) Suomi kuntoon:   200 000 uutta ty�paikkaa on luotava yksityiselle sektorille.  Velaksi el�minen on lopetettava.  Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.  Emme halua elvytt�� velalla, talous on jo muutenkin alij��m�inen. Sen sijaan olemme valmiita k�ytt�m��n valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien ty�paikkojen) sek� tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekem��n radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on k�ytett�v� sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyvi� ty�paikkoja pitk�ll� aikav�lill� ja parantavat teollisuuden kilpailukyky�.  Menokuri tarkoittaa k�yt�nn�ss� sit�, ett� uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kell��n. Edess� on vaikeat talkoot, mutta t�st�kin selvit��n.  Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava m��r�tietoisesti maaliin. Suurimpia ty�paikkojen synnytt�misen ohella ovat sote-uudistus, kuntien teht�vien karsinta sek� el�keuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edess� on viel� paljon tekemist� ja riskej�kin. Minulla on kolme viesti� jatkovalmisteluun: o Ensinn�kin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla s�ilyy kunnollinen kannustin tehd� ennaltaehk�isev�� ty�t�. o Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkitt�v�sti. Aloittakaa ty� omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen. o Kolmanneksi sote-alueiden sis�lle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu m��r�tietoinen ty� tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa t�t� ty�t�, tehd��n se siin� hengess�, ett� t�st� tehd��n nyt yhdess� hyv�.  Meid�n pit�� purkaa byrokratiaa ja normeja. Meid�n pit�� virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupak�yt�nt�j�mme.  

 Keskusta haluaa tehd� Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.  Vaadimme valtion talousarviok�yt�nn�n muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, ett� k�sittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan v�ltt�m�t�n, jotta saamme selke�n kuvan taloudenpidosta.  Suomi ei tule kuntoon pelk�st��n talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelem�mme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellytt�mi� toimia. Suunnan muuttaminen on kyett�v� tekem��n niin, ett� koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyv�t mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehitt�miseen palaamme viel� huomenna.  Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on t�rke�� pit�� huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehd� tekoja heid�n puolesta, joiden oma ��ni ei valtavirtaan asti kuulu.    
Hyv�t yst�v�t, 
Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edell�k�vij�. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketter� toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. N�in ei kuitenkaan ole. Suomi on j�ykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yll�tt�v�n suurta. 
Vanhan insin��riviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehd� sopivan pieness� mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen my�t� saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eiv�t ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa my�s riskej�, sill� onnistuessaan ne voivat johtaa merkitt�viin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai s��st�ihin. 
Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteis�llisi� tai n�iden sekoituksia. Hyv�n� esimerkkin� on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu. 
Kokeiluja voidaan k�ytt�� muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eiv�t riit�. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdell� kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin l�yt�� ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme. 
Parhaimmillaan saamme tehty� Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: �kokeiltu tai testattu Suomessa�. Meill� on nimitt�in erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille my�s k�yt�nn�n hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia ty�paikkoja pelk�st��n kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille br�ndeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia. 
 
Meill� on t�ydet mahdollisuudet edist�� rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. S��ntely� on purettava ja lains��d�nt�� muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja ep�onnistua. Ep�onnistumisia ei pid� pel�t�, koska niist�kin saadaan arvokasta oppia. 
Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. T�n� viikonloppuna mietimme, mist� t�ss� on k�yt�nn�n tasolla kysymys ja mit� aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla. 
Hyv� puoluevaltuusto, 
Kansainv�linen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Ven�j�n ja l�nnen v�linen vastakkainasettelu n�kyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, ett� kiristynyt tilanne jatkuu viel� pitk��n. 
Suomen turvallisuusymp�rist� on muuttunut merkitt�v�sti. Valtiot lis��v�t m��r�rahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lis��ntynyt niin maalla, merell� kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylm�n sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sis�isesti heikkoja valtioita. 
Ven�j�n toimia Krimill� ja Ukrainassa ei voida hyv�ksy�. Ne ovat yksiselitteisesti kansainv�lisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 p��t�sasiakirjan kanssa. Siin� asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, ett� rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.  
Kriisiss� Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat v��j��m�tt�mi�. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnek��n. Neuvottelup�ytiin olisi pystytt�v� palaamaan ja keskustelemaan sek� Ukrainan kriisin ratkaisusta ett� Ven�j�n ja l�nnen suhteista. 
Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan l�hiymp�rist�mme vakautta. Suomen intressi on pit�� laaja Pohjola j�nnityksen ulkopuolella. 
N�ist� kehityskuluista on teht�viss� ainakin seuraavia johtop��t�ksi�.  
Ensinn�kin Suomen turvallisuus edellytt�� viisasta ulkopolitiikkaa, pit�v�� puolustusta sek� vahvaa, ehytt� ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksik��n n�ist� ei saa pett��. Ne luovat ennaltaehk�isev�sti turvaa Suomelle. 
Toiseksi Suomi on keskeisesti osa l�ntt�. Aktiivinen kansainv�linen yhteisty� on osa turvallisuusymp�rist��mme. Meid�n on pyritt�v� s�ilytt�m��n liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meill� on oltava suorat ja hyv�t kahdenv�liset suhteet niin Ven�j��n kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. 

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusymp�rist�n mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyv��, yleiseen asevelvollisuuteen ja s��nn�nmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. My�s sotilastiedustelua on kehitett�v�.  
Nelj�nneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sis�inen vahvuus, eheys ja p��t�ksenteon nopeus sek� luotettavuus. Mit� ehyempi yhteiskunta on, sit� mahdottomampi sit� on ulkoap�in horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystyt� horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyv�t toisiinsa monin sitein. 
Lainaan t�m�n p�iv�n Helsingin Sanomien yli�kirjoitusta, jossa entiset suurl�hettil��t Mats Bergquist ja Ren� Nyberg kirjoittavasti osuvasti. 
Lainaus: �Pienet valtiot eiv�t hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitk�ll� aikav�lill�. 
Monien mielest� sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-j�senyydest� ajankohtaisen. Nato-keskustelu l�htee usein toteamuksesta, ettei pienill� valtioilla ole en�� varaa yksin puolustaa itse��n. 
Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Ven�j�n v�lille syntyisi Pohjolassa hyvin pitk� raja. It�merest� tulisi k�yt�nn�ss� Naton sis�meri. Sek� me ett� suurvallat halusimme v�ltt�� t�t� kylm�n sodan aikana.� 
Keskustan Nato-linja on selke�. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pid� Nato-j�senyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiell� jatkaminen on t�rke�� ja yll�pid�mme mahdollisuutta hakea j�senyytt�. Mahdollisen Nato-j�senyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansan��nestyksen. Kansainv�linen yhteisty� on v�ltt�m�t�nt�. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteisty�n tiivist�minen on perusteltua. Yhteisty� hy�dytt�� molempia osapuolia. 
Suomeen ei kohdistu uhkaa emmek� salli itsem��r��misoikeuttamme kyseenalaistamista mill��n muotoa. Mill��n ilmansuunnalla ei saa synty� ep�ilyj� Suomen kyvyist� hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi k�ytt�� alustana muita vastaan.  
Hyv�t yst�v�t,  
Toimimme Ukrainan kriisiss� EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on my�s tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niist� eniten k�rsiville. Suomessa leikkaantuu merkitt�v�sti yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pid�n itsest��n selv�n�, ett� my�s Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.  

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 sentti� litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa.   
Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mit� me jokainen kuluttaja t�ss� ja nyt voimme tehd�, on suosia kotimaista. 
Hyv�t keskustalaiset, 
K�vimme eilen puoluehallituksessa hyv�n keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksest� ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sek� syvennett�v� k�sityst� oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta. 
Eilen puhuimme muun muassa siit�, ett� oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyist� paremmin ty�el�m�n tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja ty�t� yhdist�v�n mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyit� toimintatapoja kaivataan nuorten ty�llist�misen helpottamiseksi. 
Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksiss� osataan p��tt�� monista asioista itse ilman, ett� yhteiskunta s��ntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkuty�t� ker��m�ll� ihmisilt� kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut s�hk�postiini runsaasti ideoita. Niiden avulla my�s kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme my�hemmin julkistamaan p�ivitetyn ja t�ydennetyn listan normien v�hent�miseksi. My�s julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meid�n kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.  
Hyv� puoluevaltuusto, 
Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - t�m� on vaalien tunnuslauseemme. 
Se kiteytt�� ��nest�j�lle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, miss� tilassa Suomi nyt on. Se on ep�kunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mit� Keskusta aikoo asialle tehd�. Jos saamme vaaleissa kansalta riitt�v�n vahvan valtakirjan, me l�hdemme pist�m��n Suomea kuntoon. 
Vaalilauseemme on lyhyt ja selke�. Se sanoo ��neen n�iden vaalien t�rkeimm�n asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on teht�v� ne asiat, jotka ovat j��neet tekem�tt�.  
Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. T�m� leima ly�d��n kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siit�, mist� jokaisen yksitt�isen asian kohdalla on perimmilt��n kyse. Leima kertoo: t�m�nkin haluamme tehd�, jotta Suomi saataisiin kuntoon.    
 
Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvit��n vain poikkeuksellisen yhteisty�n kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan. 
Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, miss� osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiiriss�. Meid�n suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava m��r�tietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. L�hdemme tekem��n yhdess� niit� ratkaisuja, jotka viel� odottavat p��t�ksi�. 
Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mit� luottamuksen rakentaminen meilt� jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekij�it� ja Suomen selvi�misen suunnann�ytt�ji�. Vallanjakopuheet ennen vaaleja �rsytt�v�t minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin ��net on laskettu.  
Olemme poliittisten hy�kk�ysten keskipisteess�, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kest�mme. Meid�n missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selke�. Me emme l�hde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten v��rinymm�rt�jien emmek� tunkion tonkijoiden joukkoon. T�m� tilanne vaatii kylm�p�ist� uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sek� luottamusta siihen, ett� voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme. 
Minulla ei ole viel� monista vaaleista kokemusta, mutta henkil�kohtaisesti olen pit�nyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eik� tahallisesti ymm�rret� v��rin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mielt� poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niist� tiukasti. Keskustelut k�yd��n asioista, mutta henkil�t j�t�mme rauhaan. 
Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, ett� otamme edell� esitt�m�ni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehd��n omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon n�k�aloja luova. 
Laitetaan Suomi yhdess� kuntoon!

Juha Sipil�

-----------------------------------------------


17.11.2014 - Keskustalaisia ajatuksi

Keskustalaisia_ajatuksia_1711201.pdf

Keskustalaisia ajatuksia 
 
Kiitos viel� kaikille seurakuntavaaleissa ��nest�neille sek� Kirkko kuuluu kaikille, ryhm�n ehdokkaille. Seurakuntavaaleissa saimme vaalivoiton 758 ��nell�, joka oli 50,16% annetuista ��nist� lis�ksi saimme yhden lis�paikan eli 12 valtuutettua 23:sta  mahdollisesta kirkkovaltuutetusta.

Sitten puoluesihteeri Timo Laanisen ajatuksia Keskustan Varsinais-Suomen piirikokouksessa viime lauantaina Paimiossa. Puheessaan Laaninen esitti puolueen kannatuksen, joka on Keskustalle kaikkien aikojen korkein, mit� on saatu YLE:n tekemiss� gallup-tutkimuksissa eli 25,5% H�n kuitenkin totesi, ett� ei tarvitse menn� ajassa kauaksi taaksep�in kun se oli puolet pienempi, eli nopeat muutokset ovat mahdollisia molempiin suuntiin. T�m� on pidett�v� mieless� nyt alkavassa vaality�ss�.


Puoluesihteeri Laaninen muistutti, ett� maamme julkinen talous on nyt viritetty 2007 tasolle ja useat yritykset pohtivat, ett� kannattaako Suomeen
en�� investoida. T�h�n on saatava selv� muutos. Keskustan vaihtoehto on biotalous ja uusiutuvien luonnonvarojen k�ytt�, sek� metsien ja peltojen tuotto. Yritystaloutta on elvytett�v� kasvurahastoilla. Jokaisen on otettava 
vastuuta l�hiyhteis�st��n. Huolenpitoj�rjestelm�t on oltava kunnossa niille, jotka eiv�t omin avuin selvi�. 
 
Keskusta onkin aktiivinen poliittinen j�rjest�, joka tekee ty�t� my�s  paremman ja elinvoimaisemman P�yty�n puolesta.
                                                              
Heimo Pohjanpalo
Keskustan P�yty�n Kj:n puh.joht.

-----------------------------------------------------

28.10.2014 - keskustan Yl�neen alueen paikallisyhdistykset

Hammashoidon_alasajoon_ei_perusteita.doc

Hammashoidon alasajoon ei perusteita

P�yty�n kansanterveysty�n kuntayhtym� suunnittelee kaikessa hiljaisuudessa hammashoidon radikaalia supistamista, mik� tarkoittaa toteutuessaan hammasl��k�rin vastaanoton loppumista Yl�neelt� ja ehk� Riihikoskelta. Asia on esill� huomenna keskiviikkona kokoontuvassa kuntayhtym�n valtuustossa. Edes kunnanhallituksia ei ole informoitu suunnitelmista, eik� vanhusneuvostoa, vaikka laki sit� edellytt��.


Kuntayhtym�ss� on kuusi hammasl��k�rin virkaa, joista vain kaksi on saatu t�ytetty�. T�m�n takia kuntayhtym� joutuu ostamaan sadoillatuhansilla euroilla palveluja yksityisilt�. Yhden tai kahden hammashoitolan lopettaminen ei poista ongelmaa eik� tuo s��st�j�. Taloudellinen tilanne ei parane, mutta palvelut heikkenev�t ratkaisevasti osassa kuntaa.
Jos hammasl��k�rin virkoja ei saada t�ytetty�, palkkatarjousta pit�� voida katsoa joustavasti.


Hammashoito aiotaan keskitt�� Auraan ja Kyr��n, jotka sijaitsevat vierekk�in 15 kilometrin ja 12 minuutin ajomatkan p��ss� toisistaan. Toinen puoli kuntayhtym�� j�isi samalla ilman hammasl��k�rin palveluita. Yl�neelt� on Auraan 34 ja Kyr��n 38 kilometri�. Onko tarkoitus, ett� kuntalaisia ajetaan hakemaan palveluita naapurikunnista.

Yl�neell� koulu sijaitsee kuntataajamassa. Koululaiset siirtyv�t hammasl��k�riin k�velem�ll�. Jos k�yt�nt��n tulee muutoksia, kustannukset tulevat v�ist�m�tt� kasvamaan. My�s koulun arki ja opetus h�iriintyv�t, kun hammasl��k�riin joudutaan l�htem��n ryhm�ss� ja matkaan kuluu odotusaikoineen v�hint��n puoli p�iv��.

N�in isoa uudistusta ei pid� tehd� vaiheessa, kun sote-uudistus on tulossa parin vuoden p��st�. Silloin p��t�svalta siirtynee joka tapauksessa kauemmas. Mit� j�rke� on ajaa palveluita alas t�ss� vaiheessa?


Keskustan Yl�neen alueen paikallisyhdistykset

 

 

7.4.2014 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�

Valtuustoasioita_07042014.doc

Keskusta P�yty�

Kunnanvaltuusto 7.4.2014 Luontokapinetti Yl�ne

Asia 5. Kiinteist�n ostaminen, Saura Jouni / M�ki�isten kyl�

Arvoista puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm� keskusteli eilen illalla pitk��n ja v�rikk��sti kyseisest� kaupasta ja siihen liittyvist� muista asioista. Ryhm�p��t�st� emme tehneet, mutta perusn�kemys oli, ett� kauppa voidaan tehd�. Se on hinnaltaan kohtuullinen. Ydinasia on, ett� vaihtomaata saatetaan tarvita l�hiaikoina, mik�li Riihikosken taajaman liikenneyhteyksi� joudutaan j�rjestelem��n uudelleen. T�st� oli puhetta jo kunnanhallituksessa, kun viranhaltijat esitteliv�t Sauran maakauppaa.

Voi tuntua, ett� keskustan valtuustoryhm� py�rt�� saman tien edellisess� kokouksessa j�tt�m�ns� aloitteen, jossa ehdotimme, ett� kunnan tulee l�ht�kohtaisesti pyrki� hankkimaan maata rahallista korvausta vastaan, ilman maanvaihtoja. Ryhm�n kanta on tullut julkisuudessa ehk� hieman ep�tarkasti kirjattua. Emme t�ysin sulje pois maanvaihtoja, mutta niist� tulee pyrki� eroon. Ensi sijassa tarkoitus on ohjeistaa viranhaltijoita maakauppojen valmisteluvaiheessa. Ja mik�li olen ymm�rt�nyt, my�s viranhaltijat ovat olleet samaa mielt�. Rahakorvaus selkeytt�� hinnoittelua.

Asia nousi esiin edellisen maakaupan yhteydess� muutama viikko sitten. Alun perin vaihtomaina tarjottujen kiinteist�jen arvot olivat niin alhaisia, ett� meit� valtuutettuja olisi voitu moittia/syytt�� kunnan omaisuuden hukkaamisesta. Nyt hinnat saatiin edes likimain vastaamaan k�ypi� arvoja. Sekin on syyt� mainita. Emme vastustaneet Lehtisen kauppaa, vaan halusimme hinnan n�kyviin.

Mutta t�h�n Sauran maakauppaan. Mielest�ni pohjaesitys voidaan hyv�ksy� ja kauppa tehd�.

 

Asia 6. Neuvottelutilanne Tarvasjoen kunnan kanssa

T�ss� jotain mietteit�, joista ryhm�ss� on keskusteltu.

Selvitys voidaan tehd�, mutta se ei tarkoita eik� sit� pid� tulkita niin, ett� olisimme valmiita kuntaliitoksen Tarvasjoen kanssa. Niin ei ole ja jos asiaa katsotaan pelk�st��n taloudelliselta kannalta, liitoshanke kannattaa pist�� j�ihin saman tien. P�yty� ei hy�dy liitoksesta. Onko l�ydett�viss� muita, t�rkeit� perusteluja liitokselle? Asia kannattaa katsoa loppuun asti.

Kuntaliitosneuvotteluilla on julmettu kiire, jos P�yty�n ja Tarvasjoen liitosesitys halutaan saada edes rinnakkaisvaihtoehdoksi Liedolle. K�yt�nn�ss� liittymissopimuksen sis�lt� pit�� olla valmis viikon p��st�, jotta kuntalaisten kuuleminen ehdit��n j�rjest��.

Auranmaa ja sen per��n haikaileminen alkaa olla niin sanotusti menneen talven lumia. Halukkuutta siihen ei juuri ole.

* * * * *

Koko kuntaliitosasia menee k�yt�nn�ss� uusiksi, kun hallituksen ja opposition yhteinen sote-tavoite julkistettiin. Kuntia on vaadittu yhteen sen takia, ett� niist� saadaan riitt�v�n vahvoja huolehtimaan kattavasti sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt koko sote-paketti ehdotetaan siirrett�v�ksi viidelle erva-alueelle, jotka vastaavat palvelujen j�rjest�misest�. Miten palvelut tuotetaan ja kenen toimesta, se on erva-hallinnon asia. Erva ei niit� itse tuota. Palvelujen j�rjest�minen ja tuottaminen erotetaan � tai siis sellaista on ehdotettu. Lopputuloksesta ei tied� viel� kukaan.

Sit�k��n ei ole p��tetty, miten erva-alueet ker��v�t rahansa. Kierr�tet��nk� rahat kuntien kautta vain hoitaako valtio rahoituksen kokonaisuudessaan.

Joka tapauksessa kunnan rooli kapenee, jos ja kun koko sosiaali- ja terveyspuoli siirtyy ervan vastuulle.

------------------------------------

9.12.2913 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�

Kouluverkkoesitys_091213.doc

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut ja .. hyv�t kuntalaiset. Ilahduttavaa, ett� teit� on t��ll� n�in paljon.

 

Tulen tekem��n keskustan valtuustoryhm�n nimiss� poikkeavan esityksen koulujen lakkauttamisasiaan, mutta siit� lis�� tuonnempana.

 

Olen harmistuneena ja pettyneen�kin seurannut viime p�ivien kouluista k�yty� keskustelua paikallislehden palstoilla. Koulut ja ihmiset on pantu tappelemaan kesken��n, ja aivan turhaan. Kenen etuja t�m� t�llainen palvelee?

 

Koulujen v�ki on peloteltu sanomalla, ett� jos kahta koulua ei saada kiinni, s��st�t otetaan kaikilta. Sellaista esityst� saati p��t�st� ei ole. Se tarkoittaisi, ett� koulut pistet��n mahdottoman eteen.

 

Heikentyneen taloustilanteen takia kaikilta kunnan sektoreilta vaadittiin kes�ll� kahden prosentin s��st�t viel� t�lle vuodelle. Koulujen v�ki sai kokoon puolet t�st�, kun kaikesta mahdollisesta nipistettiin, v�lipaloista, koulujen v�lisist� kisoista, jopa kynist� ja vihoista. Nyt pit�isi s��st�� nelinkertaisesti. Ei onnistu.

 

Sitten siihen esitykseen. Ehdotamme, ett� Rannanm�en koulu lakkautetaan 1.8.2014. Haverin koulu lakkautetaan sek� Karinaisten ja Heikinsuon koulut keskitet��n yhteen toimipaikkaan 1.8.2015.

 

T�t� ei kuitenkaan voida tehd� t�ss� kokouksessa, koska kuntalaisille pit�� varata asianmukaisesti kuulemis- ja tiedonsaantimahdollisuus. Rannanm�ess� ja Haverilla niin on tehty, mutta ei Karinainen-Heikinsuolla.

 

Sen takia keskustan valtuustoryhm� tekee asiassa p�yd�llepanoesityksen ja ehdotuksen asian palauttamisesta uuteen valmisteluun, jotta kuntalain pyk�l�t tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Seuraava valtuusto lienee helmikuun alussa. Asiat ehdit��n hoitaa siihen menness�.

 

Valtuustoryhm�n esitys perustuu alkuper�iseen kouluverkkoselvitykseen vuodelta 2010. S��st�j� tarvitaan ja t�st� niit� toivon mukaan saadaan. Ensi vuoden talousarvio on 2,3 miljoonaa euroa miinuksella eik� se t�ll� muuksi muutu. Vaikutukset alkavat n�ky� kahden kolmen vuoden p��st�.

 

Keskustan valtuustoryhm� oli valmis hyv�ksym��n t�m�n kolmen koulun lakkauttamisen kolme vuotta sitten. Niin nytkin. Kunnan taloustilanne oli vakava kolme vuotta sitten, nyt se on viel� vakavampi ja surkeammaksi on menossa. Ellei t�m� k�y, tulemme kannattamaan p��t�sehdotusta ja kaikkien kyl�koulujen jatkamista, kuten kolme vuotta sitten.

 

T�m� ei kuitenkaan riit�. Esit�mme talousarviopyk�l�ss�, ett� kuntaan ryhdyt��n laatimaan uutta kouluverkon kehitt�missuunnitelmaa. Nyt esitykset ovat tulleet yksitt�in ja ilman, ett� kokonaisuutta on mietitty. Pohjapaperina on vain p�ivitetty kouluverkkoselvitys.

 

Veikko Niittymaa

puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm�

 

------------------------------------------------

9.12.2013 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�n

Talousarvio_ryhmapuheenvuoro_091213.doc

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut.

 

K�siss�mme olevat talousarvio ja taloussuunnitelma on synkk�� luettavaa. Se ei paljon auta, ett� samanlaisia kirjoja on esill� hyvin monissa kunnissa. Talousarvion loppusumma on 2,3 miljoonaa euroa miinuksella. Seuraavat vuodet on saatu n�ytt�m��n hiukan paremmilta, mutta se lienee ensi sijassa toiveajattelua. T�m�n p�iv�n Turun Sanomien p��kirjoitus toteaa karusti, ett� talouden elpyminen n�ytt�� siirtyv�n aina vain tuonnemmaksi ja kasvu j�� matalaksi viel� pitk��n. Kunnassa nousua saadaan odottaa viel� kauemmin, sill� kuntatalous el�� vuoden kahden viiveell�. Rahany�rej� on pakko pit�� tiukalla pitk��n.

 

Valtuustoryhm�ss� keskusteltiin eilen pitk��n taloustilanteesta ja keinoista siihen vastaamiseksi. S��st�ehdotuksia tarvitaan, tai pikemminkin karsimista. �skeinen kouluverkkolinjaus on toivottavasti oikeansuuntainen, vaikkei se juuri ket��n miellyt�.

 

Kuten aiemmin mainitsin, keskustan valtuustoryhm� esitt��, ett� kuntaan ryhdyt��n laatimaan kolmen koulun sulkemisen valmistelun ohella uutta kouluverkon kehitt�missuunnitelmaa. Nyt esitykset ovat tulleet yksitt�in ja ilman, ett� kokonaisuutta on mietitty riitt�v�sti. Eik� t�m� koske vain sivistystointa. Yht� lailla pit�� katsoa perusturva ja tekninen puoli, koko kunta. Ja otetta pit�� tiivist�� ylikunnallisista tahoista kuten kuntayhtymist�, joiden laskut ovat pian puolet kunnan kaikista menoista.

 

Rakenteellisena muutoksena valtuustoryhm� esitt��, ett� P�yty�n kunnan hallinto keskitet��n Riihikoskelle virastotaloon. Yl�neen ja Kyr�n toimipisteet otetaan muuhun k�ytt��n ja jos niit� ei tarvita, kiinteist�t voidaan myyd� tai vuokrata. On tehotonta hajottaa hallinnon voimavaroja useaan paikkaan.

 

Samaten on j�rkev��, ett� virkojen t�ytt� siirret��n t�llaisessa tilanteessa kunnanhallitukselle, eli luottamusmiehille.

 

Aikataulusta viel�. Tarkoitus on, ett� n�it� asioita voidaan k�sitell� jo seuraavan vuoden 2015 talousarvion yhteydess�.

 

Veikko Niittymaa

puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm�

------------------------------------------------------------

 

9.12.2013 Valtuuston kokous

Valtuuston puheenjohtaja Markku Aution loppusanat

 

Markku_Aution_puhe_091213.doc

 

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kuntalaiset!

 

Valtuustokauden ensimm�inen vuosi on kohta takana.

 

Monelle uudelle valtuutetulle vuosi on ollut ty�nt�yteist� tutustumista kunnan asioiden hoitoon ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Samalla on perehdytty kokousty�skentelyyn, ja erityisesti valtuustoryhmiss� on ilmaistu rohkeasti omaakin mielipidett�. 

Suomalaisessa demokratiassa kaikkien mielipide on yht� arvokas ja oikea. Kunnan p��t�kset tosin joudutaan tekem��n enemmist�n mukaisina ja silloin asiasta ��nestet��n, jollei valmistelun aikana ole l�ytynyt kaikkien hyv�ksym�� ratkaisua eli kompromissia p��t�kseksi.

T�rke�� onkin, ett� valtuutettu osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulutus-, info- ja strategiatilaisuuksiin ja tuo niiss� aktiivisesti esille omia n�kemyksi��n ja kysymyksi��n, koska mik��n kysymys ei ole tyhm�.

 

Nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa valitettavan usein t�rke�t p��t�kset palveluista ja muista kunnan asioista joudumme yh� useammin tekem��n taloudellisten tosiseikkojen pohjalta � tosin niiss�kin tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus pit�� huomioida.

 

Erityisesti t�m�n vuoden aikana kunnat - viranhaltijat ja luottamusmiehet -  ovat joutuneet k�ytt�m��n kohtuuttoman paljon aikaa valmisteluun ja selvityksiin sote- ja kuntarakenneasioissa. Niihin en t�ss� vaiheessa k�yt� Teid�n valtuutettujen aikaa en�� kertaamalla niiden ep�selv�� tilannetta. Optimistisesti totean, ett� uskon Turun ja Loimaan kaupunkien v�liin j��v�n tulevaisuudessa maaseutumaisen, modernin kunnan, johon P�yty�kin kuuluu ja kaikille kuntalaisille turvataan kunnolliset sote-palvelut!

 

Haluan t�ss� viel� siteerata ja - samalla yhty� siihen-  arkkipiispa Kari M�kisen lausuntoa, jonka luin eilisest� lehdest�:

�H�nen mukaansa Suomessa olisi nyt pys�htymisen paikka. Yhteiskunta on pahasti jakautunut ja taloudellisista arvoista on tullut ylikorostuneita. Hyvinvointi on kasvanut, mutta niin on kovuuskin. Keskukseen on noussut vahva ja menestyv� yksil�. Hauraiden, v�syneiden, k�mpel�iden, ujojen tai sosiaalisesti rajoittuneiden edellytykset ottaa palansa hyvinvoinnin kakusta ovat v�hentyneet.�

�Arkkipiispa ei my�sk��n pid� rakenne-sanasta. Se pilkahtelee esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja peitt�� alleen oikeita ongelmia. Joskus tuntuu, ett� asiat ajatellaan saatavan korjattua rakenteet korjaamalla.�

 

Kiitokset Teille P�yty�n kunnanvaltuutetut asiallisesta kokousty�skentelyst� vuoden 2013 aikana � siit� on hyv� jatkaa tulevaan, varmasti yht� ty�nt�yteiseen vuoteen 2014!

 

Kiitokset kuuluu my�s P�yty�n kunnan viranhaltijoille menneen vuoden asioiden hyv�st� hoidosta ja valmistelusta!

 

Kaikille paikalle olijoille toivotan Riemukasta Joulun Odotusta ja Antoisaa Uutta Vuotta 2014!

 

Markku Autio

Valtuuston pj.

 

-------------------------------------------------------------

 

26.11.2013 - Kunnallisj�rjest�n syyskokous

 

Keskustan P�yty�n Kunnallisj�rjest� on pit�m�ss��n kokouksessa 26.11.2013 valinnut vuoden 2014 hallituksen.

 

Puheenjohtaja jatkaa Heimo Pohjanpalo

varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Ketola.

 

Muut hallituksen j�senet ovat;

Ilkka Ali-Rontti, Reijo Hartikka, Timo Jytil�, Rauno Kajander, Hilkka Lindgren, Suvi Lindgren, Marika Loponen, Veikko Pitk�nen, Tapio Ruohola ja Ville Simola.

 

Toiminnan tarkastajiksi valittiin; Tarja Salo ja Touko Verho.

 

Vuoden 2014 toiminnassa mm. Jatketaan kuukausipalaverien j�rjest�mist�, jossa k�sitell��n ajankohtaiset kunta-asiat ja luottamushenkil�iden tilanne katsaukset, lis�ksi pyrit��n j�rjest�m��n eri kunta-asiosta teematilaisuuksia.

Osallistutaan kev��n EU-vaali ja syksyn seurakuntavaalien valmisteluun.

Keskustan puoluekokous Turussa 2014 kes�kuussa vaati my�s talkoohenkisten

j�senten ty�panosta j�rjestelyiss�.

 
-------------------------------------------------------------

8.11.2013 - Heimo Pohjanpalo

P�yty�l�isten kuntalaisten kuuleminen

Kouluverkkoselvityksen johdosta j�rjestettiin 5.11.2013 Riihikosken Kisariihess� kuntalaisten kuulemistilaisuus, tilaisuus oli mielest�ni hyv� kuntalaisille ja valtuutetuille, paikalle oli kutsuttu kaikki p�yty�l�iset valtuutetut.

Valtuutettujen vajaa edustus tilaisuudessa j�i hieman ihmetytt�m��n itse�ni, paikalla olleiden valtuutettujen edustus oli seuraava:

KD 100% (1 valtuutettu), kesk 87% (12 valtuutettua), PS 66% (2 valtuutettua), kok 27% (3 valtuutettua), SDP 25% (1 valtuutettu), Vas 0% (ei yht��n valtuutettua), yhteens� 35 valtuutetusta oli paikalla 19 henkil��.

Erityinen kiitos kysymyksist� illan tilaisuudessa Rannanm�en ja Haverin koulun edustajille ja kyl�yhdistyksille sek� viranhaltija vastauksista Laurikaiselle, Nukariselle ja Jokelalle.

Tilaisuudessa tuli esille useita uusiakin n�kemyksi� kyl�koulujen merkityksest� kylille sek� samalla my�s kunnalle. Toivottavasti tilaisuudesta laaditaan muistio, kaikille valtuutetuille tiedoksi, ett� voisivat sitten arvottaa ne oikein p��t�sratkaisuja tehdess��n.

Yht.ty�terv. Heimo Pohjanpalo

------------------------------------------

15.10.2013 - Toni J�lk�, koulutulautakunnan vpj

Kouluverkkoselvityksen p�ivitt�minen

Kouluverkkoselvitys_151013.doc


Koulutuslautakunta p��tti 18.9.13 kokouksessaan kouluverkkoselvityksen p�ivitt�misest� tunnetuin seurauksin. Itse esitin monia puolustavia mielipiteit� Haverin kyl�koulun puolesta ja my�s Rannanm�ki sai puolustavan kommentin. Omia mielipiteit�ni en kuitenkaan kirjauttanut. Kokouksen kulun ilmapiiri� kuvasti hyvin kommentti �eik� t�t� asiaa ole jo niin kauan k�sitelty� Niin lautakunnan j�senten kuin viranhaltijoidenkin puolelta tietty� v�symyst� on asian hoidossa. Onhan asiaa vatvottu jo monet kerrat. ��nestykseen asiassa ei menty koska selv� enemmist� oli p��t�sehdotuksen puolella ja p��t�s kirjautettiin yksimielisen� p�yt�kirjaan.

N�in uutena valtuutettuna asioiden kiireellisyys aiheuttaa p��nvaivaa. Kyseiseen lautakunnan kokoukseen emme saaneet kouluille tehtyj� kuntokartoitus/ remontointitarve listoja. Meille kerrottiin ett� niit� on pyydetty useaan kertaan, mutta niit� ei vain ole toimitettu. Rannanm�en osalta saimme selosteen jossa ei kuitenkaan mainittu euroja. Haverin osalta sain tietooni ett� t�llainen kartoitus on tosiaan tehty mutta mainittavia korjaustarpeita ei ilmennyt. Korjaustarpeita on muissakin kouluissa joten tasapuolisuuden vuoksi kaikki tieto tarvitaan n�it� p��t�ksi� teht�ess�. Haverin kohdalla perusteina lakkautukselle lukee, ett� koulussa ei ole teknisen ty�n tilaa. Itse olen monet puuty�t tehnyt erillisess� rakennuksessa sijaitsevassa teknisess� tilassa, joka on edelleen opetusk�yt�ss�.

Viimeisimm�t liitteiden p�ivitykset yhteens� seitsem�n kappaletta saimme s�hk�postilla 16.9 ja 17.9. N�iden mukana oli liite koulujen tuloista ja menoista. Lis�ksi yhden j�senen s�hk�postiosoite oli v��r�. En tied� muista, mutta itse en yrityksist� huolimatta pystynyt sis�ist�m��n kaikkea saamaani tietoa, enk� tutkimaan niiden todenper�isyytt�. Toivoisin yhteen vedettyj� laskelmia eri vaihtoehdoista sek� n�in niiden vertailumahdollisuutta helpommin. Koska, yhteen vedettyj� laskelmia ei ole. Kukaan ei todella tied� mit� on p��tt�m�ss� ja mihin kyseiset p��t�kset lopulta johtavat. T�m�n vuoksi asioita py�ritell��n kerta toisensa j�lkeen kaikkien ollessa hieman eri mielt� tai sitten tyydyt��n yleiseen mielipiteeseen.

Kokouksen j�lkeen ilmestyneest� Haverin kyl�yhdistyksen ja Haverin koulun johtokunnan laatimasta vastineesta k�y ilmi ett� Haverin osalta kiinteist�menoihin (52640,97�) sis�ltyy vuoden 2012 keitti�remontti. Joka oli yli 10 000 euroa. Jatkossa kiinteist�menot ovat siis yli 10 000 euroa pienemm�t. 

Lis�ksi lainaus Haverin kyl�yhdistyksen ja johtokunnan vastineesta �Koulujen tulot ja menot(2012) yhteenvetotaulukossa Haverin koulun hallinnon laskennalliset menot ovat todella suuret(esim. Kaulanper�n kouluun verrattuna l�hes kuusinkertaiset). Olemme pyyt�neet t�h�n selvityst� Market Kulovedelt� ja h�n on vahvistanut ett� t�ss� kohdassa on virhe�. Itse olen luottanut annettuihin lukuihin, mutta ilmeisesti niihin tulee ottaa kriittisempi ote.

N�ihin annettuihin lukuihin perustuen ja t�ll� aikataululla p��t�mme kyl�koulujen lakkauttamisesta! itse en ole Rannanm�en koulussa k�ynyt eik� siihen koulutuslautakunnan kautta ole tarjoutunut mahdollisuutta. Olisiko pit�nyt tutustua?

Kunnanjohtaja Kari Jokela kertoi Keskustan kuukausipalaverissa ett� investointimahdollisuudet on k�ytetty uuden p�iv�kodin valmistumisen j�lkeen. Haverin koulu pystyy toimimaan suuremmallakin oppilasm��r�ll� kunnes on varaa laajentaa muualla. Eik� pieni koulu ole huono vaihtoehto, siit� on vain tehty sellainen. Riihikosken koulu on ilmeisesti j��m�ss� pieneksi ilman kyl�koulujen lakkauttamistakin, joten investointeja on tulossa. Mutta mill� rahalla ne toteutetaan?

Toni J�lk�
Koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja

--------

19.10.2013 - Juha Sipil�, Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja

Nuorten syrj�ytyminen pys�ytett�v� yhteisin ponnistuksin.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipil�n mielest� meid�n on yhteistuumin pys�ytett�v� yhteiskuntamme kasvava eriarvoistumiskehitys. Erityisen huolissaan Sipil� on syrj�ytymisuhan alla olevista nuorista, erityisesti nuorista miehist�. Eri tutkimusten mukaan syrj�ytymisvaarassa voi olla jopa joka viides ik�luokkansa nuori.

- Pelk�t yhteiskuntapolitiikan tai talouspolitiikan toimet eiv�t pure n�ihin nuoriin. Tarvitaan t�sm�toimia, huolenpitoa ja aitoa v�litt�mist�. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteista, Sipil� muistuttaa.

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointi on rakennettu ty�nteolle. Siksi meid�n on pidett�v� kiinni kaikkien oikeudesta ja velvollisuudesta ty�h�n. Globaalissa ty�njaossa k�sill� tekemiseen liittyv�t ty�t ovat pitk�lti siirtyneet halvemman ty�voiman maihin. T�m� voi olla osaltaan syrj�ytymiskehityksen taustalla.

- Meid�n on l�ydett�v� uusia keinoja k�sill� tekemisen ammattien s�ilymiseksi Suomessa. Vihre� talous ja bioenergia voivat luoda uusia ty�mahdollisuuksia, Sipil� per��nkuuluttaa.

Sosiaaliturvassa on Sipil� mielest� kehitt�misest�. Yhten� mahdollisena keinona syrj�ytymisen ehk�isyss� Sipil� pit�� KELA:n tutkimusjohtaja Heikki Hiilamon kev�ist� esityst� siit�, ett� alle 25-vuotiaan perheett�m�n ihmisen ihmisen ei pit�isi saada vastikkeetonta toimeentloa, vaan ennemmin tuettua ty�t�. Toimeentulotukea my�nt�v�t kunnat eiv�t saa p��st�� itse��n liian helpolla - antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa t�lle paikkaa yhteiskunnassa ja ty�n tai koulutuksen tuomaa el�m�n merkityksellisyytt�.

- Toimeentulotukij�rjestelm� luotiin alun perin viimesijaiseksi avuksi. Nyt siit� on tullut valitettavan monelle pysyv�inen toimeentulon l�hde. Jossain tapauksissa j�rjestelm�mme voi siis jopa passivoida ihmisi� eik� kannusta tarttumaan uusiin asioihin. En voi uskoa, ett� rahallisen tuen saantiin kytketyst� ty�nteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuel�m�lle mit��n haittaa, Sipil� linjaa.

Sipil� puhui Keskustan sosiaalipolitiikan linjasta Hyvinvoinnin kantajat -seminaarissa Helsingiss�.

- Keskustalainen politiikka ei vaadi ihmisilt� omavastuuta vaan se uskoo ihmisten omavastuuseen. Se kannustaa ihmist� omavoimaisuuteen. Emme nojaa vain valtioon, emmek� toisaalta yksil�n p�rj��miseen. Me kunnioitamme ihmisten olemusta, jonka mukaan ihmiset perimm�lt��n haluavat kantaa vastuuta itsest��n ja muista. T�m�h�n oli jo Santeri Alkionkin johtoajutuksia.

--------------------------------------

L��k. tri Jaakko Kivisaari - Sauvo (Yl�neen SoTe illassa)

Juhannustarina - Hiiri kissalla r��t�lin�

Hallituksella oli suuri kansa el�tett�v�n��n, ja se mietti, miten saisi hankituksi kansalle kylliksi ruokaa. Koska se oli fantastisen n�pp�r� ajatuksiltaan, se p��tti perustaa kuuden kaverin liikkeen. Liike valmisti asiakkailleen sellaisia hy�dykkeit�, mit� n�m� tilasivat. Kauppa k�vi hyvin ja Hallitus oli onnellinen.

Kerran liikkeen oven eteen ilmestyi suuri V�est�nmuutos. Kauhusta vavisten Hallitus kysyi, kuinka voisi olla avuksi.

- Tulin ksym��n palveluita, vastasi V�est�nmuutos harvakseltaan, katsellen uteliaana kuuden hengen Hallitusta, joka istui p�yd�n ��ress� ja jonka ajatukset suihkivat kuin nopeinkin neula.

- Kas, mik�p� siin�, tehd��n vaan t�llainen soteuudistus, sanoi Hallitus, tempaisi mittanauhansa ja rupesi ottamaan V�est�nmuutoksesta mittaa. Lupasipa viel� tehd� ty�n nopeasti ja hyvin. V�est�nmuutos sanoi piankin tulevansa katsomaan, mit� palvelui


Pöytyän Keskusta