Etusivu > Blogi/Aloitteet > Blogi

Blogi

 

Ryhmäpuheenvuoro Pöytyän kunnanvaltuuston kokouksessa 26.1.2016 koskien yhtenäiskoulujen rakentamista ja sijoituspaikkoja

Arvoisa puheenjohtaja!

Halusimme ryhmäpalaverissa saada selkeyttä, selkeyttää, yhtenäiskoulujen kehittämistä. Saada askelmerkit kuntoon, jotta kouluhankkeita päästään viemään tosissaan tästä eteenpäin.


Kyrön koulun, siis nykyisen alakoulun, kohtaloa on palloteltu. Hetken jopa näytti, että vuosikymmen sitten peruskorjattu kiinteistö jätetään kokonaan hyödyntämättä koulukäytössä. Sellaiseen tuhlailuun meillä ei ole varaa.

Kyrön koulun jatkamista ja kehittämistä puoltaa moni seikka. Seuraavassa pykälässä käsitellään Kyrön eteläisen osan kaavoitusta. Kaava-alue on aivan Kyrön koulun vieressä ja koulukiinteistö on osa sitä. Jos koulu nyt suljettaisiin, myös asuinalueen kehittäminen ja tonttikauppa saattaisi hidastua, ja kunnan tekemät investoinnit alueeseen menisivät vähän hukkaan. Alueelle on kaavoitettu kuutisenkymmentä tonttia.

Kyrön koulu on myös sijainniltaan erinomaisessa paikassa. Uusi päiväkoti on kivenheiton päässä ja kulkuyhteydet kevyenliikenteen väylineen ovat kunnossa.

Ryhmäkokouksessa keskusteltiin myös Elisenvaaraan kaavaillusta täysimittaisesta liikuntahallista, joko koulun yhteyteen tai erilleen siitä. Kumpikin vaihtoehto tuntuu ylimitoitetulta. Kyrön alueella on entuudestaan kaksi kohtalaisen hyväkuntoista ja kokoista liikuntahallia kummallakin koululla. Ne on syytä pitää käytössä. Jos isolle hallille tulee tarvetta, siihen voidaan palata joskus ensi vuosikymmenellä.

Miten isoa remonttia Elisenvaaraan tarvitaan? Tästäkin käytiin monivivahteista keskustelua. Lopputulemana voi todeta, että nykyisiä tiloja on syytä käyttää mahdollisuuksien mukaan hyväksi, mikäli se on taloudellisesti perusteltua. Kirjasto, auditorio ja Monnila ovat uusia tai juuri peruskorjattuja, samoin ruokalaosa kiinteistön toisella puolella on niin uusi, ettei sitä kannata hylätä.

Mitä tehdään C-siivelle ja ruokalan ja uuden osan välissä oleville 60-70-80-luvuilla tehdyille kiinteistön osille? Purkaminen on yksi vaihtoehto. Ensin ko. tilat pitää korjata lähivuosien tarpeita vastaavasti, tiivistystyöt ovat menossa, niin, että oppilaille ja opettajille pystytään takaamaan turvalliset ja terveelliset tilat. Turvallisesta oppimisympäristöstä ei tingitä.


Koulusta kuten kaikista kunnan kiinteistöistä pitää myös pitää parempaa huolta kuin tähän asti on pidetty. Elisenvaaran koulun kuntokartoituksesta voi lukea vuotavasta rännistä, jolloin vesi valuu seinää pitkin, ja sadevesikaivojen ylipursuamisesta, kun tukkeutuneita kaivoja ei ole puhdistettu. Hoidon puutteet voivat osaltaan selittää sitä, miksi Elisenvaaran kunto on mikä on. En syytä tai osoita sormella ketään, siitä ei ole kyse. Asia pitää ottaa vain parempaan hoitoon, ja se koskee myös kunnanhallitusta. Ryhtiliike voi edellyttää työjärjestelyjä, mutta ne ovat silti edullisia verrattuna rakennusten kunnon rapautumiseen.


Veikko Niittymaa
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Asian käsittely valtuustossa sekä Keskustan, Perussuomalaisten ja Kristilliset tekemä muutosesitys löytyvät täältä:
http://poytya.tjhosting.com/kokous/2016905-5.HTM

 

P�yty�n kunnanvaltuusto 2.2.2015, Keskustan ryhm�puheenvuoro

Asiakohta 6. Lis�m��r�raha vuoden 2014 talousarvioon, investointien talousarvio vedenottamot

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut!

Viime valtuuston kokouksessa tammikuun alussa hyv�ksyttiin kaksikin ylityst� viime vuoden talousarvioon ja nyt k�sittelyss� on kolmas samaa lajia. Valtuustosalissa on toistuvasti puhuttu siit�, ett� lis�m��r�rahapyynn�t pit�� tuoda pikimiten valtuuston p��tett�v�ksi, kun tietoa m��r�rahojen ylityksest� saadaan. T�m� t�llainen j�lkij�tt�inen toiminta on huonoa hallintoa ja siit� on pyritt�v� ja p��st�v� eroon.

T�ysin se ei onnistu, sill� esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella osa laskutuksesta tulee vasta vuodenvaihteen j�lkeen ja yll�tyksi� voi tulla, kun laskuttaja on kunnan ulkopuolinen taho. Mutta t�ss� tapauksessa lis�m��r� perustuu kunnan omaan toimintaan ja lis�m��r�rahan tarve oli tiedossa jo viime vuoden puolella. Tekninen lautakunta k�sitteli asian joulukuun puoliv�liss�, mutta valtuustosaliin se ehti vasta nyt.

Valtuuston hyv�ksym� talousarvio sitoo viranhaltijoita ja poikkeamat kuuluu tuoda valtuuston hyv�ksytt�v�ksi. Kun vanhaa korjataan ja uusitaan, yll�tyksi� tulee ja kulut saattavat paisua budjettia valmistellessa arvioidusta. Ylitykselle kuuluu kuitenkin hakea valtuuston hyv�ksynt�.

T�ss� tapauksessa ylim��r�iset rahat kuluivat Yl�neen vedenottamon raudanpoiston tehostamiseen. T�rke� asia sin�ll��n, ja hyv�, kun tuli tehdyksi, mutta ei asioita n�in voi jatkossa hoitaa. Miksi talousarvioita ylip��t��n tehd��n, jos niihin suhtaudutaan vain ohjeellisina?           

T�m� ryhm�puheenvuoro on tarkoitettu kaikille kunnan taloutta hoitaville, ei vain tekniselle toimelle. Kuntatalous on lujilla ja vaatii erityisesti nyt tarkkaa taloudenpitoa.

Veikko Niittymaa

Keskustan valtuustoryhm�

------------

Keskustan puoluevaltuusto

poliittinen kannanotto Pori 23.11.2014

Keskusta esitt�� alueellisia kokeiluja uudistusten tueksi

Keskusta esitt�� puoluevaltuuston kannanotossaan, ett� seuraavalla
vaalikaudella k�ynnistet��n joukko alueellisia ja paikallisia
kokeiluja. Puoluevaltuusto p��tti kaksip�iv�isen kokouksensa Porissa
sunnuntaina.

Kokeiluja voidaan tehd� sek� laajakantoisissa ett� pienemmiss�,
ihmisten arkiel�m�� helpottavissa asioissa. Ajatuksena on saada
tietoa ja kokemusta uudistusten toimivuudesta k�yt�nn�ss�.

Konkreettisina esimerkkein� kokeiluista Keskusta on jo aiemmin
esitt�nyt muun muassa alueellista perustulokokeilua sek� kokeilua,
jossa ansiosidonnaiseen p�iv�rahaan oikeutettu ty�t�n voisi
m��r�aikaisesti saada p�iv�rahansa yritystoiminnan starttirahana.

N�iden lis�ksi Keskusta esitt�� Lappiin kokeilua, jossa kootaan
valtion aluehallintoa yhteen sek� selkiytet��n ty�njakoa valtion
aluehallinnon ja kansanvaltaisen maakunnallisen toimijan v�lill�.
Nuorten oppisopimusta voitaisiin kokeilla koulutussopimuksena
ty�sopimusperusteinen koulutuksen sijaan. N�in saataisiin kokemuksia
siit�, lis�isik� uusi malli oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta.

Kokeileva Suomi -aloitteella Keskusta haluaa edist�� ty�llisyytt�
ja rakentaa siltaa sosiaaliturvan ja ty�ss�k�ynnin v�lille.

- Haluamme kokeilujen kautta my�s tukea alueiden voimavarojen
hy�dynt�mist�, paikallista p��t�ksentekoa ja ihmisten
osallisuutta. Haluamme l�yt�� tapoja tehd� asioita entist�
fiksummin, puoluevaltuusto toteaa kannanotossaan.

Keskusta haastaa my�s muut puolueet ja yhteiskunnan toimijat
pohtimaan, millaisiin kokeiluihin voitaisiin ryhty�.

Keskustan puoluevaltuusto

-------------------

 

Keskustan puoluevaltuusto Pori 22.11.2014 Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipil�

Juha_Sipil�n_puhe_puoluevaltuustossa_22112014.pdf


Hyv�t yst�v�t, 


Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimm�iseen kokoukseen! Edess� on ty�nt�yteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. K��rit��n siis nytkin hihat yl�s ja ryhdyt��n hommiin. 
Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siit� noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteisty�t�. Keskustan missio on selv�.  
(Seuraavat ovat p��kohtia vapaasti puhutusta osuudesta) Suomi kuntoon:   200 000 uutta ty�paikkaa on luotava yksityiselle sektorille.  Velaksi el�minen on lopetettava.  Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.  Emme halua elvytt�� velalla, talous on jo muutenkin alij��m�inen. Sen sijaan olemme valmiita k�ytt�m��n valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien ty�paikkojen) sek� tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekem��n radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on k�ytett�v� sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyvi� ty�paikkoja pitk�ll� aikav�lill� ja parantavat teollisuuden kilpailukyky�.  Menokuri tarkoittaa k�yt�nn�ss� sit�, ett� uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kell��n. Edess� on vaikeat talkoot, mutta t�st�kin selvit��n.  Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava m��r�tietoisesti maaliin. Suurimpia ty�paikkojen synnytt�misen ohella ovat sote-uudistus, kuntien teht�vien karsinta sek� el�keuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edess� on viel� paljon tekemist� ja riskej�kin. Minulla on kolme viesti� jatkovalmisteluun: o Ensinn�kin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla s�ilyy kunnollinen kannustin tehd� ennaltaehk�isev�� ty�t�. o Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkitt�v�sti. Aloittakaa ty� omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen. o Kolmanneksi sote-alueiden sis�lle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu m��r�tietoinen ty� tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa t�t� ty�t�, tehd��n se siin� hengess�, ett� t�st� tehd��n nyt yhdess� hyv�.  Meid�n pit�� purkaa byrokratiaa ja normeja. Meid�n pit�� virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupak�yt�nt�j�mme.  

 Keskusta haluaa tehd� Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.  Vaadimme valtion talousarviok�yt�nn�n muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, ett� k�sittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan v�ltt�m�t�n, jotta saamme selke�n kuvan taloudenpidosta.  Suomi ei tule kuntoon pelk�st��n talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelem�mme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellytt�mi� toimia. Suunnan muuttaminen on kyett�v� tekem��n niin, ett� koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyv�t mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehitt�miseen palaamme viel� huomenna.  Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on t�rke�� pit�� huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehd� tekoja heid�n puolesta, joiden oma ��ni ei valtavirtaan asti kuulu.    
Hyv�t yst�v�t, 
Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edell�k�vij�. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketter� toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. N�in ei kuitenkaan ole. Suomi on j�ykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yll�tt�v�n suurta. 
Vanhan insin��riviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehd� sopivan pieness� mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen my�t� saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eiv�t ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa my�s riskej�, sill� onnistuessaan ne voivat johtaa merkitt�viin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai s��st�ihin. 
Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteis�llisi� tai n�iden sekoituksia. Hyv�n� esimerkkin� on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu. 
Kokeiluja voidaan k�ytt�� muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eiv�t riit�. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdell� kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin l�yt�� ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme. 
Parhaimmillaan saamme tehty� Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: �kokeiltu tai testattu Suomessa�. Meill� on nimitt�in erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille my�s k�yt�nn�n hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia ty�paikkoja pelk�st��n kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille br�ndeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia. 
 
Meill� on t�ydet mahdollisuudet edist�� rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. S��ntely� on purettava ja lains��d�nt�� muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja ep�onnistua. Ep�onnistumisia ei pid� pel�t�, koska niist�kin saadaan arvokasta oppia. 
Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. T�n� viikonloppuna mietimme, mist� t�ss� on k�yt�nn�n tasolla kysymys ja mit� aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla. 
Hyv� puoluevaltuusto, 
Kansainv�linen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Ven�j�n ja l�nnen v�linen vastakkainasettelu n�kyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, ett� kiristynyt tilanne jatkuu viel� pitk��n. 
Suomen turvallisuusymp�rist� on muuttunut merkitt�v�sti. Valtiot lis��v�t m��r�rahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lis��ntynyt niin maalla, merell� kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylm�n sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sis�isesti heikkoja valtioita. 
Ven�j�n toimia Krimill� ja Ukrainassa ei voida hyv�ksy�. Ne ovat yksiselitteisesti kansainv�lisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 p��t�sasiakirjan kanssa. Siin� asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, ett� rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.  
Kriisiss� Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat v��j��m�tt�mi�. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnek��n. Neuvottelup�ytiin olisi pystytt�v� palaamaan ja keskustelemaan sek� Ukrainan kriisin ratkaisusta ett� Ven�j�n ja l�nnen suhteista. 
Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan l�hiymp�rist�mme vakautta. Suomen intressi on pit�� laaja Pohjola j�nnityksen ulkopuolella. 
N�ist� kehityskuluista on teht�viss� ainakin seuraavia johtop��t�ksi�.  
Ensinn�kin Suomen turvallisuus edellytt�� viisasta ulkopolitiikkaa, pit�v�� puolustusta sek� vahvaa, ehytt� ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksik��n n�ist� ei saa pett��. Ne luovat ennaltaehk�isev�sti turvaa Suomelle. 
Toiseksi Suomi on keskeisesti osa l�ntt�. Aktiivinen kansainv�linen yhteisty� on osa turvallisuusymp�rist��mme. Meid�n on pyritt�v� s�ilytt�m��n liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meill� on oltava suorat ja hyv�t kahdenv�liset suhteet niin Ven�j��n kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. 

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusymp�rist�n mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyv��, yleiseen asevelvollisuuteen ja s��nn�nmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. My�s sotilastiedustelua on kehitett�v�.  
Nelj�nneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sis�inen vahvuus, eheys ja p��t�ksenteon nopeus sek� luotettavuus. Mit� ehyempi yhteiskunta on, sit� mahdottomampi sit� on ulkoap�in horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystyt� horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyv�t toisiinsa monin sitein. 
Lainaan t�m�n p�iv�n Helsingin Sanomien yli�kirjoitusta, jossa entiset suurl�hettil��t Mats Bergquist ja Ren� Nyberg kirjoittavasti osuvasti. 
Lainaus: �Pienet valtiot eiv�t hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitk�ll� aikav�lill�. 
Monien mielest� sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-j�senyydest� ajankohtaisen. Nato-keskustelu l�htee usein toteamuksesta, ettei pienill� valtioilla ole en�� varaa yksin puolustaa itse��n. 
Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Ven�j�n v�lille syntyisi Pohjolassa hyvin pitk� raja. It�merest� tulisi k�yt�nn�ss� Naton sis�meri. Sek� me ett� suurvallat halusimme v�ltt�� t�t� kylm�n sodan aikana.� 
Keskustan Nato-linja on selke�. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pid� Nato-j�senyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiell� jatkaminen on t�rke�� ja yll�pid�mme mahdollisuutta hakea j�senyytt�. Mahdollisen Nato-j�senyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansan��nestyksen. Kansainv�linen yhteisty� on v�ltt�m�t�nt�. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteisty�n tiivist�minen on perusteltua. Yhteisty� hy�dytt�� molempia osapuolia. 
Suomeen ei kohdistu uhkaa emmek� salli itsem��r��misoikeuttamme kyseenalaistamista mill��n muotoa. Mill��n ilmansuunnalla ei saa synty� ep�ilyj� Suomen kyvyist� hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi k�ytt�� alustana muita vastaan.  
Hyv�t yst�v�t,  
Toimimme Ukrainan kriisiss� EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on my�s tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niist� eniten k�rsiville. Suomessa leikkaantuu merkitt�v�sti yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pid�n itsest��n selv�n�, ett� my�s Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.  

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 sentti� litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa.   
Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mit� me jokainen kuluttaja t�ss� ja nyt voimme tehd�, on suosia kotimaista. 
Hyv�t keskustalaiset, 
K�vimme eilen puoluehallituksessa hyv�n keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksest� ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sek� syvennett�v� k�sityst� oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta. 
Eilen puhuimme muun muassa siit�, ett� oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyist� paremmin ty�el�m�n tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja ty�t� yhdist�v�n mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyit� toimintatapoja kaivataan nuorten ty�llist�misen helpottamiseksi. 
Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksiss� osataan p��tt�� monista asioista itse ilman, ett� yhteiskunta s��ntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkuty�t� ker��m�ll� ihmisilt� kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut s�hk�postiini runsaasti ideoita. Niiden avulla my�s kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme my�hemmin julkistamaan p�ivitetyn ja t�ydennetyn listan normien v�hent�miseksi. My�s julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meid�n kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.  
Hyv� puoluevaltuusto, 
Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - t�m� on vaalien tunnuslauseemme. 
Se kiteytt�� ��nest�j�lle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, miss� tilassa Suomi nyt on. Se on ep�kunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mit� Keskusta aikoo asialle tehd�. Jos saamme vaaleissa kansalta riitt�v�n vahvan valtakirjan, me l�hdemme pist�m��n Suomea kuntoon. 
Vaalilauseemme on lyhyt ja selke�. Se sanoo ��neen n�iden vaalien t�rkeimm�n asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on teht�v� ne asiat, jotka ovat j��neet tekem�tt�.  
Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. T�m� leima ly�d��n kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siit�, mist� jokaisen yksitt�isen asian kohdalla on perimmilt��n kyse. Leima kertoo: t�m�nkin haluamme tehd�, jotta Suomi saataisiin kuntoon.    
 
Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvit��n vain poikkeuksellisen yhteisty�n kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan. 
Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, miss� osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiiriss�. Meid�n suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava m��r�tietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. L�hdemme tekem��n yhdess� niit� ratkaisuja, jotka viel� odottavat p��t�ksi�. 
Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mit� luottamuksen rakentaminen meilt� jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekij�it� ja Suomen selvi�misen suunnann�ytt�ji�. Vallanjakopuheet ennen vaaleja �rsytt�v�t minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin ��net on laskettu.  
Olemme poliittisten hy�kk�ysten keskipisteess�, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kest�mme. Meid�n missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selke�. Me emme l�hde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten v��rinymm�rt�jien emmek� tunkion tonkijoiden joukkoon. T�m� tilanne vaatii kylm�p�ist� uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sek� luottamusta siihen, ett� voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme. 
Minulla ei ole viel� monista vaaleista kokemusta, mutta henkil�kohtaisesti olen pit�nyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eik� tahallisesti ymm�rret� v��rin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mielt� poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niist� tiukasti. Keskustelut k�yd��n asioista, mutta henkil�t j�t�mme rauhaan. 
Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, ett� otamme edell� esitt�m�ni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehd��n omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon n�k�aloja luova. 
Laitetaan Suomi yhdess� kuntoon!

Juha Sipil�

-----------------------------------------------


17.11.2014 - Keskustalaisia ajatuksi

Keskustalaisia_ajatuksia_1711201.pdf

Keskustalaisia ajatuksia 
 
Kiitos viel� kaikille seurakuntavaaleissa ��nest�neille sek� Kirkko kuuluu kaikille, ryhm�n ehdokkaille. Seurakuntavaaleissa saimme vaalivoiton 758 ��nell�, joka oli 50,16% annetuista ��nist� lis�ksi saimme yhden lis�paikan eli 12 valtuutettua 23:sta  mahdollisesta kirkkovaltuutetusta.

Sitten puoluesihteeri Timo Laanisen ajatuksia Keskustan Varsinais-Suomen piirikokouksessa viime lauantaina Paimiossa. Puheessaan Laaninen esitti puolueen kannatuksen, joka on Keskustalle kaikkien aikojen korkein, mit� on saatu YLE:n tekemiss� gallup-tutkimuksissa eli 25,5% H�n kuitenkin totesi, ett� ei tarvitse menn� ajassa kauaksi taaksep�in kun se oli puolet pienempi, eli nopeat muutokset ovat mahdollisia molempiin suuntiin. T�m� on pidett�v� mieless� nyt alkavassa vaality�ss�.


Puoluesihteeri Laaninen muistutti, ett� maamme julkinen talous on nyt viritetty 2007 tasolle ja useat yritykset pohtivat, ett� kannattaako Suomeen
en�� investoida. T�h�n on saatava selv� muutos. Keskustan vaihtoehto on biotalous ja uusiutuvien luonnonvarojen k�ytt�, sek� metsien ja peltojen tuotto. Yritystaloutta on elvytett�v� kasvurahastoilla. Jokaisen on otettava 
vastuuta l�hiyhteis�st��n. Huolenpitoj�rjestelm�t on oltava kunnossa niille, jotka eiv�t omin avuin selvi�. 
 
Keskusta onkin aktiivinen poliittinen j�rjest�, joka tekee ty�t� my�s  paremman ja elinvoimaisemman P�yty�n puolesta.
                                                              
Heimo Pohjanpalo
Keskustan P�yty�n Kj:n puh.joht.

-----------------------------------------------------

28.10.2014 - keskustan Yl�neen alueen paikallisyhdistykset

Hammashoidon_alasajoon_ei_perusteita.doc

Hammashoidon alasajoon ei perusteita

P�yty�n kansanterveysty�n kuntayhtym� suunnittelee kaikessa hiljaisuudessa hammashoidon radikaalia supistamista, mik� tarkoittaa toteutuessaan hammasl��k�rin vastaanoton loppumista Yl�neelt� ja ehk� Riihikoskelta. Asia on esill� huomenna keskiviikkona kokoontuvassa kuntayhtym�n valtuustossa. Edes kunnanhallituksia ei ole informoitu suunnitelmista, eik� vanhusneuvostoa, vaikka laki sit� edellytt��.


Kuntayhtym�ss� on kuusi hammasl��k�rin virkaa, joista vain kaksi on saatu t�ytetty�. T�m�n takia kuntayhtym� joutuu ostamaan sadoillatuhansilla euroilla palveluja yksityisilt�. Yhden tai kahden hammashoitolan lopettaminen ei poista ongelmaa eik� tuo s��st�j�. Taloudellinen tilanne ei parane, mutta palvelut heikkenev�t ratkaisevasti osassa kuntaa.
Jos hammasl��k�rin virkoja ei saada t�ytetty�, palkkatarjousta pit�� voida katsoa joustavasti.


Hammashoito aiotaan keskitt�� Auraan ja Kyr��n, jotka sijaitsevat vierekk�in 15 kilometrin ja 12 minuutin ajomatkan p��ss� toisistaan. Toinen puoli kuntayhtym�� j�isi samalla ilman hammasl��k�rin palveluita. Yl�neelt� on Auraan 34 ja Kyr��n 38 kilometri�. Onko tarkoitus, ett� kuntalaisia ajetaan hakemaan palveluita naapurikunnista.

Yl�neell� koulu sijaitsee kuntataajamassa. Koululaiset siirtyv�t hammasl��k�riin k�velem�ll�. Jos k�yt�nt��n tulee muutoksia, kustannukset tulevat v�ist�m�tt� kasvamaan. My�s koulun arki ja opetus h�iriintyv�t, kun hammasl��k�riin joudutaan l�htem��n ryhm�ss� ja matkaan kuluu odotusaikoineen v�hint��n puoli p�iv��.

N�in isoa uudistusta ei pid� tehd� vaiheessa, kun sote-uudistus on tulossa parin vuoden p��st�. Silloin p��t�svalta siirtynee joka tapauksessa kauemmas. Mit� j�rke� on ajaa palveluita alas t�ss� vaiheessa?


Keskustan Yl�neen alueen paikallisyhdistykset

 

 

7.4.2014 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�

Valtuustoasioita_07042014.doc

Keskusta P�yty�

Kunnanvaltuusto 7.4.2014 Luontokapinetti Yl�ne

Asia 5. Kiinteist�n ostaminen, Saura Jouni / M�ki�isten kyl�

Arvoista puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm� keskusteli eilen illalla pitk��n ja v�rikk��sti kyseisest� kaupasta ja siihen liittyvist� muista asioista. Ryhm�p��t�st� emme tehneet, mutta perusn�kemys oli, ett� kauppa voidaan tehd�. Se on hinnaltaan kohtuullinen. Ydinasia on, ett� vaihtomaata saatetaan tarvita l�hiaikoina, mik�li Riihikosken taajaman liikenneyhteyksi� joudutaan j�rjestelem��n uudelleen. T�st� oli puhetta jo kunnanhallituksessa, kun viranhaltijat esitteliv�t Sauran maakauppaa.

Voi tuntua, ett� keskustan valtuustoryhm� py�rt�� saman tien edellisess� kokouksessa j�tt�m�ns� aloitteen, jossa ehdotimme, ett� kunnan tulee l�ht�kohtaisesti pyrki� hankkimaan maata rahallista korvausta vastaan, ilman maanvaihtoja. Ryhm�n kanta on tullut julkisuudessa ehk� hieman ep�tarkasti kirjattua. Emme t�ysin sulje pois maanvaihtoja, mutta niist� tulee pyrki� eroon. Ensi sijassa tarkoitus on ohjeistaa viranhaltijoita maakauppojen valmisteluvaiheessa. Ja mik�li olen ymm�rt�nyt, my�s viranhaltijat ovat olleet samaa mielt�. Rahakorvaus selkeytt�� hinnoittelua.

Asia nousi esiin edellisen maakaupan yhteydess� muutama viikko sitten. Alun perin vaihtomaina tarjottujen kiinteist�jen arvot olivat niin alhaisia, ett� meit� valtuutettuja olisi voitu moittia/syytt�� kunnan omaisuuden hukkaamisesta. Nyt hinnat saatiin edes likimain vastaamaan k�ypi� arvoja. Sekin on syyt� mainita. Emme vastustaneet Lehtisen kauppaa, vaan halusimme hinnan n�kyviin.

Mutta t�h�n Sauran maakauppaan. Mielest�ni pohjaesitys voidaan hyv�ksy� ja kauppa tehd�.

 

Asia 6. Neuvottelutilanne Tarvasjoen kunnan kanssa

T�ss� jotain mietteit�, joista ryhm�ss� on keskusteltu.

Selvitys voidaan tehd�, mutta se ei tarkoita eik� sit� pid� tulkita niin, ett� olisimme valmiita kuntaliitoksen Tarvasjoen kanssa. Niin ei ole ja jos asiaa katsotaan pelk�st��n taloudelliselta kannalta, liitoshanke kannattaa pist�� j�ihin saman tien. P�yty� ei hy�dy liitoksesta. Onko l�ydett�viss� muita, t�rkeit� perusteluja liitokselle? Asia kannattaa katsoa loppuun asti.

Kuntaliitosneuvotteluilla on julmettu kiire, jos P�yty�n ja Tarvasjoen liitosesitys halutaan saada edes rinnakkaisvaihtoehdoksi Liedolle. K�yt�nn�ss� liittymissopimuksen sis�lt� pit�� olla valmis viikon p��st�, jotta kuntalaisten kuuleminen ehdit��n j�rjest��.

Auranmaa ja sen per��n haikaileminen alkaa olla niin sanotusti menneen talven lumia. Halukkuutta siihen ei juuri ole.

* * * * *

Koko kuntaliitosasia menee k�yt�nn�ss� uusiksi, kun hallituksen ja opposition yhteinen sote-tavoite julkistettiin. Kuntia on vaadittu yhteen sen takia, ett� niist� saadaan riitt�v�n vahvoja huolehtimaan kattavasti sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt koko sote-paketti ehdotetaan siirrett�v�ksi viidelle erva-alueelle, jotka vastaavat palvelujen j�rjest�misest�. Miten palvelut tuotetaan ja kenen toimesta, se on erva-hallinnon asia. Erva ei niit� itse tuota. Palvelujen j�rjest�minen ja tuottaminen erotetaan � tai siis sellaista on ehdotettu. Lopputuloksesta ei tied� viel� kukaan.

Sit�k��n ei ole p��tetty, miten erva-alueet ker��v�t rahansa. Kierr�tet��nk� rahat kuntien kautta vain hoitaako valtio rahoituksen kokonaisuudessaan.

Joka tapauksessa kunnan rooli kapenee, jos ja kun koko sosiaali- ja terveyspuoli siirtyy ervan vastuulle.

------------------------------------

9.12.2913 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�

Kouluverkkoesitys_091213.doc

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut ja .. hyv�t kuntalaiset. Ilahduttavaa, ett� teit� on t��ll� n�in paljon.

 

Tulen tekem��n keskustan valtuustoryhm�n nimiss� poikkeavan esityksen koulujen lakkauttamisasiaan, mutta siit� lis�� tuonnempana.

 

Olen harmistuneena ja pettyneen�kin seurannut viime p�ivien kouluista k�yty� keskustelua paikallislehden palstoilla. Koulut ja ihmiset on pantu tappelemaan kesken��n, ja aivan turhaan. Kenen etuja t�m� t�llainen palvelee?

 

Koulujen v�ki on peloteltu sanomalla, ett� jos kahta koulua ei saada kiinni, s��st�t otetaan kaikilta. Sellaista esityst� saati p��t�st� ei ole. Se tarkoittaisi, ett� koulut pistet��n mahdottoman eteen.

 

Heikentyneen taloustilanteen takia kaikilta kunnan sektoreilta vaadittiin kes�ll� kahden prosentin s��st�t viel� t�lle vuodelle. Koulujen v�ki sai kokoon puolet t�st�, kun kaikesta mahdollisesta nipistettiin, v�lipaloista, koulujen v�lisist� kisoista, jopa kynist� ja vihoista. Nyt pit�isi s��st�� nelinkertaisesti. Ei onnistu.

 

Sitten siihen esitykseen. Ehdotamme, ett� Rannanm�en koulu lakkautetaan 1.8.2014. Haverin koulu lakkautetaan sek� Karinaisten ja Heikinsuon koulut keskitet��n yhteen toimipaikkaan 1.8.2015.

 

T�t� ei kuitenkaan voida tehd� t�ss� kokouksessa, koska kuntalaisille pit�� varata asianmukaisesti kuulemis- ja tiedonsaantimahdollisuus. Rannanm�ess� ja Haverilla niin on tehty, mutta ei Karinainen-Heikinsuolla.

 

Sen takia keskustan valtuustoryhm� tekee asiassa p�yd�llepanoesityksen ja ehdotuksen asian palauttamisesta uuteen valmisteluun, jotta kuntalain pyk�l�t tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Seuraava valtuusto lienee helmikuun alussa. Asiat ehdit��n hoitaa siihen menness�.

 

Valtuustoryhm�n esitys perustuu alkuper�iseen kouluverkkoselvitykseen vuodelta 2010. S��st�j� tarvitaan ja t�st� niit� toivon mukaan saadaan. Ensi vuoden talousarvio on 2,3 miljoonaa euroa miinuksella eik� se t�ll� muuksi muutu. Vaikutukset alkavat n�ky� kahden kolmen vuoden p��st�.

 

Keskustan valtuustoryhm� oli valmis hyv�ksym��n t�m�n kolmen koulun lakkauttamisen kolme vuotta sitten. Niin nytkin. Kunnan taloustilanne oli vakava kolme vuotta sitten, nyt se on viel� vakavampi ja surkeammaksi on menossa. Ellei t�m� k�y, tulemme kannattamaan p��t�sehdotusta ja kaikkien kyl�koulujen jatkamista, kuten kolme vuotta sitten.

 

T�m� ei kuitenkaan riit�. Esit�mme talousarviopyk�l�ss�, ett� kuntaan ryhdyt��n laatimaan uutta kouluverkon kehitt�missuunnitelmaa. Nyt esitykset ovat tulleet yksitt�in ja ilman, ett� kokonaisuutta on mietitty. Pohjapaperina on vain p�ivitetty kouluverkkoselvitys.

 

Veikko Niittymaa

puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm�

 

------------------------------------------------

9.12.2013 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�n

Talousarvio_ryhmapuheenvuoro_091213.doc

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut.

 

K�siss�mme olevat talousarvio ja taloussuunnitelma on synkk�� luettavaa. Se ei paljon auta, ett� samanlaisia kirjoja on esill� hyvin monissa kunnissa. Talousarvion loppusumma on 2,3 miljoonaa euroa miinuksella. Seuraavat vuodet on saatu n�ytt�m��n hiukan paremmilta, mutta se lienee ensi sijassa toiveajattelua. T�m�n p�iv�n Turun Sanomien p��kirjoitus toteaa karusti, ett� talouden elpyminen n�ytt�� siirtyv�n aina vain tuonnemmaksi ja kasvu j�� matalaksi viel� pitk��n. Kunnassa nousua saadaan odottaa viel� kauemmin, sill� kuntatalous el�� vuoden kahden viiveell�. Rahany�rej� on pakko pit�� tiukalla pitk��n.

 

Valtuustoryhm�ss� keskusteltiin eilen pitk��n taloustilanteesta ja keinoista siihen vastaamiseksi. S��st�ehdotuksia tarvitaan, tai pikemminkin karsimista. �skeinen kouluverkkolinjaus on toivottavasti oikeansuuntainen, vaikkei se juuri ket��n miellyt�.

 

Kuten aiemmin mainitsin, keskustan valtuustoryhm� esitt��, ett� kuntaan ryhdyt��n laatimaan kolmen koulun sulkemisen valmistelun ohella uutta kouluverkon kehitt�missuunnitelmaa. Nyt esitykset ovat tulleet yksitt�in ja ilman, ett� kokonaisuutta on mietitty riitt�v�sti. Eik� t�m� koske vain sivistystointa. Yht� lailla pit�� katsoa perusturva ja tekninen puoli, koko kunta. Ja otetta pit�� tiivist�� ylikunnallisista tahoista kuten kuntayhtymist�, joiden laskut ovat pian puolet kunnan kaikista menoista.

 

Rakenteellisena muutoksena valtuustoryhm� esitt��, ett� P�yty�n kunnan hallinto keskitet��n Riihikoskelle virastotaloon. Yl�neen ja Kyr�n toimipisteet otetaan muuhun k�ytt��n ja jos niit� ei tarvita, kiinteist�t voidaan myyd� tai vuokrata. On tehotonta hajottaa hallinnon voimavaroja useaan paikkaan.

 

Samaten on j�rkev��, ett� virkojen t�ytt� siirret��n t�llaisessa tilanteessa kunnanhallitukselle, eli luottamusmiehille.

 

Aikataulusta viel�. Tarkoitus on, ett� n�it� asioita voidaan k�sitell� jo seuraavan vuoden 2015 talousarvion yhteydess�.

 

Veikko Niittymaa

puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm�

------------------------------------------------------------

 

9.12.2013 Valtuuston kokous

Valtuuston puheenjohtaja Markku Aution loppusanat

 

Markku_Aution_puhe_091213.doc

 

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kuntalaiset!

 

Valtuustokauden ensimm�inen vuosi on kohta takana.

 

Monelle uudelle valtuutetulle vuosi on ollut ty�nt�yteist� tutustumista kunnan asioiden hoitoon ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Samalla on perehdytty kokousty�skentelyyn, ja erityisesti valtuustoryhmiss� on ilmaistu rohkeasti omaakin mielipidett�. 

Suomalaisessa demokratiassa kaikkien mielipide on yht� arvokas ja oikea. Kunnan p��t�kset tosin joudutaan tekem��n enemmist�n mukaisina ja silloin asiasta ��nestet��n, jollei valmistelun aikana ole l�ytynyt kaikkien hyv�ksym�� ratkaisua eli kompromissia p��t�kseksi.

T�rke�� onkin, ett� valtuutettu osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulutus-, info- ja strategiatilaisuuksiin ja tuo niiss� aktiivisesti esille omia n�kemyksi��n ja kysymyksi��n, koska mik��n kysymys ei ole tyhm�.

 

Nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa valitettavan usein t�rke�t p��t�kset palveluista ja muista kunnan asioista joudumme yh� useammin tekem��n taloudellisten tosiseikkojen pohjalta � tosin niiss�kin tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus pit�� huomioida.

 

Erityisesti t�m�n vuoden aikana kunnat - viranhaltijat ja luottamusmiehet -  ovat joutuneet k�ytt�m��n kohtuuttoman paljon aikaa valmisteluun ja selvityksiin sote- ja kuntarakenneasioissa. Niihin en t�ss� vaiheessa k�yt� Teid�n valtuutettujen aikaa en�� kertaamalla niiden ep�selv�� tilannetta. Optimistisesti totean, ett� uskon Turun ja Loimaan kaupunkien v�liin j��v�n tulevaisuudessa maaseutumaisen, modernin kunnan, johon P�yty�kin kuuluu ja kaikille kuntalaisille turvataan kunnolliset sote-palvelut!

 

Haluan t�ss� viel� siteerata ja - samalla yhty� siihen-  arkkipiispa Kari M�kisen lausuntoa, jonka luin eilisest� lehdest�:

�H�nen mukaansa Suomessa olisi nyt pys�htymisen paikka. Yhteiskunta on pahasti jakautunut ja taloudellisista arvoista on tullut ylikorostuneita. Hyvinvointi on kasvanut, mutta niin on kovuuskin. Keskukseen on noussut vahva ja menestyv� yksil�. Hauraiden, v�syneiden, k�mpel�iden, ujojen tai sosiaalisesti rajoittuneiden edellytykset ottaa palansa hyvinvoinnin kakusta ovat v�hentyneet.�

�Arkkipiispa ei my�sk��n pid� rakenne-sanasta. Se pilkahtelee esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja peitt�� alleen oikeita ongelmia. Joskus tuntuu, ett� asiat ajatellaan saatavan korjattua rakenteet korjaamalla.�

 

Kiitokset Teille P�yty�n kunnanvaltuutetut asiallisesta kokousty�skentelyst� vuoden 2013 aikana � siit� on hyv� jatkaa tulevaan, varmasti yht� ty�nt�yteiseen vuoteen 2014!

 

Kiitokset kuuluu my�s P�yty�n kunnan viranhaltijoille menneen vuoden asioiden hyv�st� hoidosta ja valmistelusta!

 

Kaikille paikalle olijoille toivotan Riemukasta Joulun Odotusta ja Antoisaa Uutta Vuotta 2014!

 

Markku Autio

Valtuuston pj.

 

-------------------------------------------------------------

 

26.11.2013 - Kunnallisj�rjest�n syyskokous

 

Keskustan P�yty�n Kunnallisj�rjest� on pit�m�ss��n kokouksessa 26.11.2013 valinnut vuoden 2014 hallituksen.

 

Puheenjohtaja jatkaa Heimo Pohjanpalo

varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Ketola.

 

Muut hallituksen j�senet ovat;

Ilkka Ali-Rontti, Reijo Hartikka, Timo Jytil�, Rauno Kajander, Hilkka Lindgren, Suvi Lindgren, Marika Loponen, Veikko Pitk�nen, Tapio Ruohola ja Ville Simola.

 

Toiminnan tarkastajiksi valittiin; Tarja Salo ja Touko Verho.

 

Vuoden 2014 toiminnassa mm. Jatketaan kuukausipalaverien j�rjest�mist�, jossa k�sitell��n ajankohtaiset kunta-asiat ja luottamushenkil�iden tilanne katsaukset, lis�ksi pyrit��n j�rjest�m��n eri kunta-asiosta teematilaisuuksia.

Osallistutaan kev��n EU-vaali ja syksyn seurakuntavaalien valmisteluun.

Keskustan puoluekokous Turussa 2014 kes�kuussa vaati my�s talkoohenkisten

j�senten ty�panosta j�rjestelyiss�.

 
-------------------------------------------------------------

8.11.2013 - Heimo Pohjanpalo

P�yty�l�isten kuntalaisten kuuleminen

Kouluverkkoselvityksen johdosta j�rjestettiin 5.11.2013 Riihikosken Kisariihess� kuntalaisten kuulemistilaisuus, tilaisuus oli mielest�ni hyv� kuntalaisille ja valtuutetuille, paikalle oli kutsuttu kaikki p�yty�l�iset valtuutetut.

Valtuutettujen vajaa edustus tilaisuudessa j�i hieman ihmetytt�m��n itse�ni, paikalla olleiden valtuutettujen edustus oli seuraava:

KD 100% (1 valtuutettu), kesk 87% (12 valtuutettua), PS 66% (2 valtuutettua), kok 27% (3 valtuutettua), SDP 25% (1 valtuutettu), Vas 0% (ei yht��n valtuutettua), yhteens� 35 valtuutetusta oli paikalla 19 henkil��.

Erityinen kiitos kysymyksist� illan tilaisuudessa Rannanm�en ja Haverin koulun edustajille ja kyl�yhdistyksille sek� viranhaltija vastauksista Laurikaiselle, Nukariselle ja Jokelalle.

Tilaisuudessa tuli esille useita uusiakin n�kemyksi� kyl�koulujen merkityksest� kylille sek� samalla my�s kunnalle. Toivottavasti tilaisuudesta laaditaan muistio, kaikille valtuutetuille tiedoksi, ett� voisivat sitten arvottaa ne oikein p��t�sratkaisuja tehdess��n.

Yht.ty�terv. Heimo Pohjanpalo

------------------------------------------

15.10.2013 - Toni J�lk�, koulutulautakunnan vpj

Kouluverkkoselvityksen p�ivitt�minen

Kouluverkkoselvitys_151013.doc


Koulutuslautakunta p��tti 18.9.13 kokouksessaan kouluverkkoselvityksen p�ivitt�misest� tunnetuin seurauksin. Itse esitin monia puolustavia mielipiteit� Haverin kyl�koulun puolesta ja my�s Rannanm�ki sai puolustavan kommentin. Omia mielipiteit�ni en kuitenkaan kirjauttanut. Kokouksen kulun ilmapiiri� kuvasti hyvin kommentti �eik� t�t� asiaa ole jo niin kauan k�sitelty� Niin lautakunnan j�senten kuin viranhaltijoidenkin puolelta tietty� v�symyst� on asian hoidossa. Onhan asiaa vatvottu jo monet kerrat. ��nestykseen asiassa ei menty koska selv� enemmist� oli p��t�sehdotuksen puolella ja p��t�s kirjautettiin yksimielisen� p�yt�kirjaan.

N�in uutena valtuutettuna asioiden kiireellisyys aiheuttaa p��nvaivaa. Kyseiseen lautakunnan kokoukseen emme saaneet kouluille tehtyj� kuntokartoitus/ remontointitarve listoja. Meille kerrottiin ett� niit� on pyydetty useaan kertaan, mutta niit� ei vain ole toimitettu. Rannanm�en osalta saimme selosteen jossa ei kuitenkaan mainittu euroja. Haverin osalta sain tietooni ett� t�llainen kartoitus on tosiaan tehty mutta mainittavia korjaustarpeita ei ilmennyt. Korjaustarpeita on muissakin kouluissa joten tasapuolisuuden vuoksi kaikki tieto tarvitaan n�it� p��t�ksi� teht�ess�. Haverin kohdalla perusteina lakkautukselle lukee, ett� koulussa ei ole teknisen ty�n tilaa. Itse olen monet puuty�t tehnyt erillisess� rakennuksessa sijaitsevassa teknisess� tilassa, joka on edelleen opetusk�yt�ss�.

Viimeisimm�t liitteiden p�ivitykset yhteens� seitsem�n kappaletta saimme s�hk�postilla 16.9 ja 17.9. N�iden mukana oli liite koulujen tuloista ja menoista. Lis�ksi yhden j�senen s�hk�postiosoite oli v��r�. En tied� muista, mutta itse en yrityksist� huolimatta pystynyt sis�ist�m��n kaikkea saamaani tietoa, enk� tutkimaan niiden todenper�isyytt�. Toivoisin yhteen vedettyj� laskelmia eri vaihtoehdoista sek� n�in niiden vertailumahdollisuutta helpommin. Koska, yhteen vedettyj� laskelmia ei ole. Kukaan ei todella tied� mit� on p��tt�m�ss� ja mihin kyseiset p��t�kset lopulta johtavat. T�m�n vuoksi asioita py�ritell��n kerta toisensa j�lkeen kaikkien ollessa hieman eri mielt� tai sitten tyydyt��n yleiseen mielipiteeseen.

Kokouksen j�lkeen ilmestyneest� Haverin kyl�yhdistyksen ja Haverin koulun johtokunnan laatimasta vastineesta k�y ilmi ett� Haverin osalta kiinteist�menoihin (52640,97�) sis�ltyy vuoden 2012 keitti�remontti. Joka oli yli 10 000 euroa. Jatkossa kiinteist�menot ovat siis yli 10 000 euroa pienemm�t. 

Lis�ksi lainaus Haverin kyl�yhdistyksen ja johtokunnan vastineesta �Koulujen tulot ja menot(2012) yhteenvetotaulukossa Haverin koulun hallinnon laskennalliset menot ovat todella suuret(esim. Kaulanper�n kouluun verrattuna l�hes kuusinkertaiset). Olemme pyyt�neet t�h�n selvityst� Market Kulovedelt� ja h�n on vahvistanut ett� t�ss� kohdassa on virhe�. Itse olen luottanut annettuihin lukuihin, mutta ilmeisesti niihin tulee ottaa kriittisempi ote.

N�ihin annettuihin lukuihin perustuen ja t�ll� aikataululla p��t�mme kyl�koulujen lakkauttamisesta! itse en ole Rannanm�en koulussa k�ynyt eik� siihen koulutuslautakunnan kautta ole tarjoutunut mahdollisuutta. Olisiko pit�nyt tutustua?

Kunnanjohtaja Kari Jokela kertoi Keskustan kuukausipalaverissa ett� investointimahdollisuudet on k�ytetty uuden p�iv�kodin valmistumisen j�lkeen. Haverin koulu pystyy toimimaan suuremmallakin oppilasm��r�ll� kunnes on varaa laajentaa muualla. Eik� pieni koulu ole huono vaihtoehto, siit� on vain tehty sellainen. Riihikosken koulu on ilmeisesti j��m�ss� pieneksi ilman kyl�koulujen lakkauttamistakin, joten investointeja on tulossa. Mutta mill� rahalla ne toteutetaan?

Toni J�lk�
Koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja

--------

19.10.2013 - Juha Sipil�, Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja

Nuorten syrj�ytyminen pys�ytett�v� yhteisin ponnistuksin.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipil�n mielest� meid�n on yhteistuumin pys�ytett�v� yhteiskuntamme kasvava eriarvoistumiskehitys. Erityisen huolissaan Sipil� on syrj�ytymisuhan alla olevista nuorista, erityisesti nuorista miehist�. Eri tutkimusten mukaan syrj�ytymisvaarassa voi olla jopa joka viides ik�luokkansa nuori.

- Pelk�t yhteiskuntapolitiikan tai talouspolitiikan toimet eiv�t pure n�ihin nuoriin. Tarvitaan t�sm�toimia, huolenpitoa ja aitoa v�litt�mist�. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteista, Sipil� muistuttaa.

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointi on rakennettu ty�nteolle. Siksi meid�n on pidett�v� kiinni kaikkien oikeudesta ja velvollisuudesta ty�h�n. Globaalissa ty�njaossa k�sill� tekemiseen liittyv�t ty�t ovat pitk�lti siirtyneet halvemman ty�voiman maihin. T�m� voi olla osaltaan syrj�ytymiskehityksen taustalla.

- Meid�n on l�ydett�v� uusia keinoja k�sill� tekemisen ammattien s�ilymiseksi Suomessa. Vihre� talous ja bioenergia voivat luoda uusia ty�mahdollisuuksia, Sipil� per��nkuuluttaa.

Sosiaaliturvassa on Sipil� mielest� kehitt�misest�. Yhten� mahdollisena keinona syrj�ytymisen ehk�isyss� Sipil� pit�� KELA:n tutkimusjohtaja Heikki Hiilamon kev�ist� esityst� siit�, ett� alle 25-vuotiaan perheett�m�n ihmisen ihmisen ei pit�isi saada vastikkeetonta toimeentloa, vaan ennemmin tuettua ty�t�. Toimeentulotukea my�nt�v�t kunnat eiv�t saa p��st�� itse��n liian helpolla - antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa t�lle paikkaa yhteiskunnassa ja ty�n tai koulutuksen tuomaa el�m�n merkityksellisyytt�.

- Toimeentulotukij�rjestelm� luotiin alun perin viimesijaiseksi avuksi. Nyt siit� on tullut valitettavan monelle pysyv�inen toimeentulon l�hde. Jossain tapauksissa j�rjestelm�mme voi siis jopa passivoida ihmisi� eik� kannusta tarttumaan uusiin asioihin. En voi uskoa, ett� rahallisen tuen saantiin kytketyst� ty�nteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuel�m�lle mit��n haittaa, Sipil� linjaa.

Sipil� puhui Keskustan sosiaalipolitiikan linjasta Hyvinvoinnin kantajat -seminaarissa Helsingiss�.

- Keskustalainen politiikka ei vaadi ihmisilt� omavastuuta vaan se uskoo ihmisten omavastuuseen. Se kannustaa ihmist� omavoimaisuuteen. Emme nojaa vain valtioon, emmek� toisaalta yksil�n p�rj��miseen. Me kunnioitamme ihmisten olemusta, jonka mukaan ihmiset perimm�lt��n haluavat kantaa vastuuta itsest��n ja muista. T�m�h�n oli jo Santeri Alkionkin johtoajutuksia.

--------------------------------------

L��k. tri Jaakko Kivisaari - Sauvo (Yl�neen SoTe illassa)

Juhannustarina - Hiiri kissalla r��t�lin�

Hallituksella oli suuri kansa el�tett�v�n��n, ja se mietti, miten saisi hankituksi kansalle kylliksi ruokaa. Koska se oli fantastisen n�pp�r� ajatuksiltaan, se p��tti perustaa kuuden kaverin liikkeen. Liike valmisti asiakkailleen sellaisia hy�dykkeit�, mit� n�m� tilasivat. Kauppa k�vi hyvin ja Hallitus oli onnellinen.

Kerran liikkeen oven eteen ilmestyi suuri V�est�nmuutos. Kauhusta vavisten Hallitus kysyi, kuinka voisi olla avuksi.

- Tulin ksym��n palveluita, vastasi V�est�nmuutos harvakseltaan, katsellen uteliaana kuuden hengen Hallitusta, joka istui p�yd�n ��ress� ja jonka ajatukset suihkivat kuin nopeinkin neula.

- Kas, mik�p� siin�, tehd��n vaan t�llainen soteuudistus, sanoi Hallitus, tempaisi mittanauhansa ja rupesi ottamaan V�est�nmuutoksesta mittaa. Lupasipa viel� tehd� ty�n nopeasti ja hyvin. V�est�nmuutos sanoi piankin tulevansa katsomaan, mit� palveluita saadaan aikaan ja poistui, tosin hiukan ihmetellen, mihin noita mittoja tarvittiin.

Mutta eih�n Hallitusparka ollut ikin� tehnyt V�est�nmuutoksen vaatimia palveluita! Hermostuksissaan se asetteli m��r�aikoja ja ty�ryhmi�, kunnes k�vi ilmi, ettei tietoa ja taitoa en�� mitenk��n riitt�nyt edes soteuudistuksen valmistamiseen, palveluista puhumattakaan.

Kun V�est�nmuutos tuli palveluitaan noutamaan, oli Hallituksen tunnustettava, ettei soteuudistuksesta aiotussa muodossa tullutkaan mit��n.

-No, mitenk�s min� ne palveut sitten saan? kys�isi V�est�nmuutos.

- Asetetaan nyt uusi m��r�aika, niin kyll� sitten asiat j�rjestyv�t, oli Hallituksen valehdeltava. Koska V�est�nmuutos tarvitsee kipe�sti palveluita, se nuristen hyv�ksyi t�m�n ja poistui liikkeest�.

Mutta eiv�t V�est�muutoksesta otetut mitat uusissakaan ty�ryhmiss� asettuneet mill��n muotoa tukemaan palveluiden j�rjest�mist�. Kun V�est�nmuutos tuli taas palveluitaan kysym��n, oli Hallituksen h�diss��n tunnustettava, etteiv�t m��r�ajat taaskaan pit�neet.

- No, tuleeko t�st� yht��n mit��n? murahti V�est�nmuutos jo kunnolla kiukkuisena.

- Laitetaan nyt viel� suurempi ty�ryhm� t�t� selvitt�m��n, lupasi Hallitus. V�est�muutos hyv�ksyi hammasta purren viel� t�m�nkin ja sanoi piankin tulevansa palveluitaan noutamaan.

Seuraavalla kerralla V�est�nmuutoksella oli mukanaan tuore yst�v�ns� Suurin oppositiopuolue, ja kun ilmeni, ettei suurikaan ty�ryhm� ollut saanut aikaan mit��n toteuttamiskelpoista, he yhdess� hy�kk�siv�t Hallituksen kimppuun ja s�iv�t sen suihinsa.

-------------------------------------

Kanafarmari Keih�skoskelta 23.5.2013

Kouluasiaa ja muutakin          pdf-versio 

Jo t�h�n valtuustokauteen l�hdett�ess� oli selv��, ett� ajat P�yty�ll� tulevat muuttumaan. Miljoonien eurojen yhdistymisavustukset loppuvat ja valtio pienent�� osuuksiaan kustannuksista. T�h�n t�ytyy reagoida, se on selv� juttu.

 

On totta, ett� edellinen valtuusto on p��tt�nyt rajan, milloin kouluasioihin palataan. Se raja t�yttyy nyt yhten� vuotena Rannanm�ess�; sen j�lkeen oppilasm��r� nousee.

 

Mielest�ni kuitenkin lakkauttamisp��t�kset tulisi tehd� niin, ett� tuleva ekaluokkalainen tiet�� varmasti, miss� koulutaipaleensa aloittaa. Se tosiasia on kaikkien syyt� my�nt��.

 

Viime kuukausipalaverissa esitin, ett� jouluun menness� on oltava ajatus siit�, mit� kouluverkolle tulee tapahtumaan ensi vuonna. Kouluverkossa on paljon mietitt�v��, koska nyt jo lienee selv��, ett� esim. Riihikosken koulu on k�ym�ss� ahtaaksi. Jos koulua joudutaan laajentamaan, yhdistet��nk� silloin muitakin kouluja? Toki on todella iloinen asia, ett� oppilasm��r� lis��ntyy.

 

On helppoa sanoa, ett� t�m� on pelkk�� kyl�politiikkaa, kuten olen jo kuullut, mutta ei se pelkk� Rannanm�ki alij��m�� poista. T�ss� tarvitaan s��st�j� kaikilta hallinnonaloilta. Esityksi� kyll� niist�kin on varmasti tulossa.

 

T�h�n kun lis�t��n viel� sote-soppa, niin keitto on valmis. Taitaa k�yd� niin, ett� kun ensi kertaa p��see valtuustoon, niin ensin suljetaan koulut ja sitten viel� pakkoliitos Loimaan kanssa. T�h�n maan hallitus n�k�j��n pyrkii. Toisaalta, jos t��lt� Yl�neen p��st� on jo kaikki suljettu, niin lieneek� sill� en�� sitten v�li�, miss� kunnassa ollaan. Mutta t�h�n kaikkeen on ly�t�v� jarrua. Muutoksia tulee aina, mutta uskon, ett� vapaaehtoisuus ja asioiden kypsyttely on parempi konsti kuin h�t�iset p��t�kset.

 

Siin� miss� muissa l�hialueen kunnissa tehtiin valtuustosopimuksia eri puolueitten kesken menojen pienent�miseksi, P�yty�ll� keskityttiin erilaisiin sopimuksiin.

 

Hyv�� kes��!

t. kanafarmari Keih�skoskelta

-------------------------------------------------

Keskustan Varsinais-Suomen piirin SoTe ilta Yl�neell� 8.5.2013

Annika Saarikon puhe (yotube)

http://www.youtube.com/watch?v=Xd--sGb_rZA

Juha Rehulan puhe (youtube)

http://www.youtube.com/watch?v=rABmF0UxXH8

---------------------------------------------------

Heimo Pohjanpalo 23.1.2013

P�yty�ll� yhteisty� t�rke��

Seurattuani lehteriyleis�n paikalta P�yty�n kunnanvaltuuston 1/2013 kokouksen kulkua Kyr�ss� totean, ett� asioita voidaan hoitaa my�s hienosti, jos niin halutaan.
  Ehk� t�ss�kin voidaan todeta vanha sanonta �parempi laiha sopu kuin lihavariita� pit�v�n j�lleen paikkansa.
  Kokouksessa ei tullut yht��n ��nestyst� luottamushenkil� paikoista ja jatkossakin mielest�ni tulisi erityisesti kaikkien valtuustoryhmien keskustella avoimesti muistakin t�rkeist� kuntaa ja kuntalaisia koskevista asioista, ett� voitaisiin helpommin ymm�rt�� toistenkin n�kemyksi� ja ajatuksia. 
   Mennytt� k�yt�nt�� nelj�lt� edelliselt� vuodelta l�helt� seuranneena minusta siin� olisi ollut selv�sti parantamisen varaa, siin� olisi tarvittu vain ja ainoastaan kaikkien ryhmien yhteist� tahtoa. Yhteisty�n t�rke�n� tekij�n� tulee jatkossakin olemaan avoimuus ja keskustelujen toteuttaminen voidaan tietysti todeta my�s, ett� on helpompi puhua, mutta varsinainen toteuttaminen j��.
  Usein kuitenkin asiat ovat hyvinkin tarpeellisia, mutta kuitenkin sen toteuttamisen mahdollisuus j�� kynnykseksi usein rahasta ja tahdosta kiinni.

  Yhteisten asioiden hoitaminen ei p��ty luottamuspaikkojen saamiseen, vaan sitten ne hommat vasta varsinaisesti alkaakin. Tulee my�s muistaa, ett� kaikki kunnan keskeiset luottamushenkil�t yhdess� kunnan johtavien viranhaltijoiden kanssa luovat koko kuntaa kehitt�v�n ja kuntalaisia palvelevan yhteis�n.
 Kaikki he omilla esityksill��n ja p��t�ksill��n ovat ns. � P�yty�n kunnan elinkeinoasiamiehi�.�
 P�yty�n elinkeinopolitiikalla pit�� olla laajat verkostot, n�in kaikki kunnassa elinkeinoasioita hoitavat tahot voivat niit� sujuvasti hy�dynt�� koko laajankunnan alueen.
  Tulevaisuutta ennakoitaessa ja varsinkin nyt on kaikilla kuntap��tt�jill� edess��n eritt�in haasteelliset ajat mm. valtion asettaman kuntauudistus hankeen selvitt�misess� ja p��tt�misess�.
 Hyv� on kuitenkin pit�� mieless� tulevaisuutta ennakoitaessa kaksi perusasiaa; se ett� mik��n ei muutu ja ett� kaikki kuitenkin muuttuu.
  Ihmisten perustarpeissa ja toiminnoissa mik��n ei k�yt�nn�ss� ole muuttunut vuosiin, eik� ole muuttumassa.
  Mutta se miten jatkossa asiat hoidetaan ja tehd��n, muuttuu selv�sti yh� nopeammin.

  Siksi esit�nkin lopuksi kaikille P�yty�n valtuustoryhmille, ett� tehk�� jatkossa enemm�n yhteisty�t� P�yty�n kunnan sek� kuntalaisten hyv�ksi.

Hyv�� kev��n odotusta kaikille! 

23.1.2013

Heimo Pohjanpalo
Keskustan kunnallisj�rjest�n Pj

---------------------------------------

Koalitiosopimus

Luottamushenkil�iden jako puolueiden kesken ei toteutunut ��nest�jien tahdon mukaan valitettavasti P�yty�ll�. Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset sopivat luottamuspaikkojen jaosta kesken��n ilman Keskustaa. Suurimmalle puolueelle  eli Keskustalle j�tettiin mit� haluttiin. Parhaimmat puheenjohtajuudet otti Kokoomus itselleen. 

Keskustan P�yty�n kunnallisj�rjest�

---------------------------------------

Keskustan Yl�neen py ry 28.11.2012

Kartanokodin laajennusta kiirehditt�v�

Kartanokodin laajennusta kiirehditt�v�

Vanhushuollon tilanpuute on vaikea P�yty�ll� ja erityisesti Yl�neell�, miss� useita vanhuksia jonottaa uuteen Kartanokoti-palvelutaloon. Puoli vuotta k�yt�ss� ollut palvelutalo on osoittautunut toimivaksi, mutta tarpeeseen n�hden liian pieneksi.

Kartanokotiin alun alkaen suunnitellun nelj�nnen osaston toteuttamista tulee kiirehti�, jotta palvelutalon jonoja voidaan lyhent��. Nyt vanhuksia joudutaan makuuttamaan vuodeosastoilla, mist� aiheutuu yli 100000 euron ylim��r�iset kulut vuosittain.

Hetkellist� apua saadaan ryhm�kodin muuttamisesta ymp�rivuorokautisiksi palveluasunnoiksi, mutta se ei poista rakenteellista vajetta vanhusten palveluasumisessa.

Kunnan tulee my�s pikaisesti ryhty� etsim��n ulkopuolisia rakentajia Kartanokodin yhteyteen kaavoitetuille senioriasunnoille.

Keskustan Yl�neen paikallisyhdistys r.y.

syyskokous

28.11.2012

-----------------------------

Rauno Lehtovuori 22.11.2012

Rakenteelliset muutokset P�yty�ll�

Rakenteellisia muutoksia ja s��st�j� haettaessa huomio kiinnittyy mm. kunnan omistuksessa olevaan rakennus kantaan. Pit�� tehd� tarkka selvitys siit� mit� kunta omistaa ja mist� voitaisiin luopua.

Julkisten rakennusten tehokkaampi k�ytt�, esim. koulut. L�ytyisik� niist� tiloja nuorison k�ytt��n. Yhteytt� voisi ottaa esim mll:��n ja 4-h j�rjest��n ideoiden toteuttamiseksi.

Ruokahuolto ja sen keskitt�minen, Yl�neell� otettiin kartanokodin valmistuttua k�ytt��n keskuskeitti� malli.Nyt pit�� kustannuksia seurata ja mik�li voidaan osoittaa t�st� saatavan s��st�j� niin t�m� ratkaisu otettaisiin k�ytt��n my�s kunnan muissa osissa.

Yl�neen alueelta on myyty huomattavia  mets�alueita ,paljonko metsi� voidaan hy�dynt�� koko kunnan alueella?

Yhteisty�n tehostaminen naapuri kuntien kanssa  pit�� my�s selvitt��.

Kartanokodin laajennus toisi my�s n�it� kaivattuja rakenteellisia muutoksia/s��st�j�.

 

Rauno Lehtovuori

---------------------------------

Kartanokodin nelj�nnen osaston rakentaminen 18.11.2012

Kartanokodin piirustuksissa ollut varaus nelj�nnen osaston rakentamiseen pit�� ottaa vuoden 2013 talousarvioon. Suunnittelu vuodelle 2013 ja rakentaminen vuodelle 2014.

 

Perusteluina esit�mme:

 

-Kartanokoti on ollut koko ajan t�ynn� ja vuodeosastolla on 4-5 henkil�� jonossa Yl�neelt�

 

-intervallipaikka on t�ytetty koko ajaksi eik� n�in ole lainkaan sit� tarvitseville paikkaa

>omaishoitajien jaksamisen vuoksi on t�rke��, ett� hoidettava p��see intervallipaikkaan

 

-kaikki kunnan omat palvelutalot ovat t�ynn� ja tarve kasvaa koko ajan

 

-perusturvajohtajan antamien tilastojen mukaan muistisairaiden osuus on jyrk�ss� kasvussa

 

-Yl�neell� ei ole yksityist� palvelutaloasumista tarjolla edes tilap�iseen tarpeeseen

>Kartanonpellon kaavassa olevien rivitalotonttien markkinointi senioriasuntojen saamiseksi

 

-Kartanokodin yhteyteen saadaan rakennettua 10-paikkainen osasto ilman muita muutoksia

 

-kunnalle lis�tilan rakentaminen on tuloatuottava ratkaisu, koska

>peruspalvelujohtajan mukaan vuodeosastolla henkil�n pit�minen tarpeettomasti on 80 euroa/p�iv� kalliimpaa, kuin palveluasuminen

>palveluasunnot tuottavat vuokrina asunnon rakentamiskustannukset takaisin kunnalle

>mahdolliset hoitajien paikat kunnassa tukevat ty�llisyytt� ja tuovat verotuloa

 

Yl�ne 18.11.2012

 

Markku Autio         

Jouko Anttila                                     

Mirjami Flemmich

Heimo Pohjanpalo                       

Rauno Lehtovuori                              

Tapio Rastas

Veikko Niittymaa                          

Timo H�m�l�inen                               

Kari Huhtanen

Rauno Kajander                           

Tuija Aalto

El�keliiton Yl�neen yhdistys ry  Pekka Heikkil�        

Yl�neen El�kkeensaajat ry  Jouko S�teri

------------------------

Heimo Pohjanpalo 9.10.2012

Kuunnellaanko P�yty�ll� vaalitulosta 

Viime kunnallisvaalien j�lkeen nelj�n puolueen tekninen vaaliliitto jakoi keskeiset luottamuspaikat P�yty�ll�.
  
N�m� puolueet olivat kokoomus (12 valtuutettua), sdp (4 valtuutettua), vasemmistoliitto (3 valtuutettua) ja Kristillisdemokraatit (1valtuutettu).

Heti kunnallisvaalien j�lkeen ko. ryhm�t solmivat teknisen vaaliliiton kesken��n ja n�in voitiin kumota yksiselitteisesti kuntalaisten vaaleissa antama ��nestys tulos. Ei silti, se on kuntalain mukaan aivan laillista. Mutta t�ss� poliittisessa ns.� kulissipeliss�� on mielest�ni ainakin muutama ongelma.

��nest�j�t, joutuvat mukautumaan t�h�n vaaliliittoon vaalien j�lkeen ja se aiheuttaa my�s ongelman. Kun ��nest�t esim. kokoomusta voi ��ni menn� my�hemm�ss� vaiheessa esim. vasemmiston hyv�ksi jne.

Mielest�ni on turhaa my�s kirjoittaa tai puhua avoimesta, reilusta ja rehellisest� vallan k�yt�st�, vaan vallanhimon hegemonia valtaa alaa my�s P�yty�n kunnassa mm. Turun Sanomat kirjoitti 18.11.2008 otsikolla �Kokoomus kuori kermat P�yty�ll�� oliko t�m� yhteisty�n aloitus ihan hyv� ratkaisu P�yty�n uuden kunnan kannalta, minusta n�in ei ollut.

Rakentavana yhteisty�n� esit�nkin nykyisille kunnallisj�rjest�ille, ett� ne tekisiv�t julkisen ja avoimen herrasmies sopimuksen siit�, ett� eniten omalta listalla ��ni� saanut puolue voisi valita, ottaako se valtuuston vai hallituksen puheenjohtajuuden. Toiseksi tullut saisi sitten j�ljelle j��neen puheenjohtajuuden. Ehdokasm��rien suhteen puheenjohtajavaali P�yty�ll� olisi n�in kahden kauppa, vain ��nest�j�t ratkaisevat kuka tulee ykk�seksi ja kuka kakkoseksi.
 
Lis�ksi olen sit� mielt�, ett� tekniset vaaliliitot pit�isi vaalien j�lkeen kielt��. Luottamuspaikat pit�isi jakaa kunnallisvaaleissa annettujen ��nien mukaisesti ja ��nest�jien tahdon mukaisesti.
 
Viel� lopuksi, muistakaa k�yd� kuitenkin ��nest�m�ss�.

Yhteisty� terveisin: Heimo Pohjanpalo, P�yty�n valtuuston 1vpj

---------------------------------

Annika Saarikko 17.1.2012:

Pari sanaa Paavosta
 
Presidentinvaalien ensimm�isen kierroksen kisa kaartuu loppusuoralle. Keskustan Paavo rullaa hyv�ss� vauhdissa. On oletettavaa, ett� toisen kierroksen ehdokkaat ratkeavat pienill� ��nieroilla. Yksitt�iset, pienet seikat ratkaisevat nyt paljon. Tunnelma on t�rke�. Ja joka ainut ��ni on t�rke�. Siksi kaikki ty� ja tekij�t tarvitaan.
 
Suomalaisille presidentti on yh� t�rke� instituutio - siit�kin huolimatta, ett� valtaoikeuksia on karsittu. Maamme on tottunut vahvoihin johtajiin. Sellaista kaivataan nytkin. Ep�varmuuden, muutoksen ja pelonkin s�vytt�m�ss� maailmassa tarvitaan suunnann�ytt�ji�. On hyv� muistuttaa ihmisi� siit�, miksi meill� on presidentti - millaisia ominaisuuksia ja osaamista tarvitaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Paavo on kirkas ykk�nen.
 
Tulin mukaan politiikan t�ihin kes�helteill� vuonna 2009. P��sin jatkamaan mepiksi valitun Riikka Mannerin ty�teht�v�� ulkoministeri�ss�. Toimin Paavon lehdist�avustajana ja tulin siin� samalla liittyneeksi siihen varmaankin monikymmenp�iseen Paavoa vuosikymmenten mittaan avustaneiden keskustalaisten joukkoon.
 
Paavon mittavaan uraan on mahtunut monenlaista. Muistan, miten h�mm�stelin ty�n ensimm�isin� kuukausina sit� muistojen ja yhteisten kokemusten m��r��, joita ihmisill� Paavoon liittyi. Jokaisella oli tarina kerrottavana - ajoista ulkoministerin�, ajoista puoluejohtajana, ajoista europarlamentaarikkona. Sinulla, joka t�t� luet, nousee varmasti mieleen my�s jokunen kohtaaminen.
 
Omastakin ty�p�tk�st� kertyi monta muistoa ja ennen muuta oppia ev�sreppuun. Nuorelle politiikasta innostuneelle tyypille ty�paikka V�yrysen esikunnassa oli avartava ja kasvattava. N�in Paavon tavan ty�skennell� - tiukan asiaosaamisen, poikkeuksellisen nopean �lyn ja p��ttelykyvyn, vahvan n�kemyksellisyyden ja tavoitteellisuuden.
 
Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin� Paavosta huokui ja huokuu edelleen missio: Paavo tiet��, mit� tahtoo ja miksi on politiikassa mukana. H�nell� on visio paremmasta maailmasta ja samalla my�s n�ky Keskustan teht�v�st�. Ilman p��m��r�� poliitikko on lastu laineilla - t�ss� Paavon johdonmukaisessa tavassa hahmottaa maailmaa ja maalata siit� kuva kuulijoille on monella meist� opiksi ottamista. Paavo puhuu riitt�v�n isoista asioista - presidentin kokoisista. Se on yksi kampanjan menestyksen salaisuuksista. Viesti on selke�, ymm�rrett�v� ja varma.
 
Moni on my�s sanonut, ett� kaltaisilleni nuorille keskustalaisille on ollut arvokasta saada tutustua Paavoon vasta vanhempana valtiomiehen�. H�neen on kuvailtu tulleen uudenlaista, hyv�� pehmeytt� ja huumoria - kyky� nauttia saavutuksista ja samalla pyrki� eteenp�in. H�n on persoona, s�rmik�skin. Ja totta kai on! Ei muuten vuosikymmeni� politiikassa p�rj�isik��n. H�n ei ole t�ydellinen, mutta paras mahdollinen. Ajassa, jossa keskustaa on syytetty viime hallituskauden asianhoitaja-tyyppisest� harmaudesta, on Paavo parhaimmillaan palauttamaan tunteet pintaan liikkeeseemme. 
 
Eduskuntavaalien tappiotunnelmat ovat takana, mutta ovat silti tallessa mielen sopukoissa. Kev��n myrskyjen ja kes�n ristivetojen j�lkeen v�kemme on kokoontunut Paavon taakse. Keskustalla on t�ss� vahva ja hieno perinne; taistelemme reippaasti ja ��nekk��sti, mutta tiukassa paikassa kokoamme rivimme.
 
Paavo oli ainut, joka halusi ja uskalsi laittaa itsens� likoon puolueen ik�v�ss� tilanteessa. Kampanjan menestyksen resepti on ollut sin�ll��n yksinkertainen: kaikki perustuu ihmisten tapaamiseen. Kampanja on ollut vahva n�ytt� siit� keskustalaisen kansanliikkeen luonteesta, josta moni meist� tyytyy vain puhumaan. Alhaalta yl�sp�in, ihmisten kokoisilla asioilla, ihmisi� kohdaten, ihmisi� varten on kampanja rakentunut. Se on vaatinut sitkeytt� ja ahkeruutta. Tuhansia kilometrej�, satoja tilaisuuksia. Monen monta kirjaa, pinssi� ja mukia.
 
Suuri tunnustus kuuluu my�s Vuokolle, joka on kulkenut Paavon mukana ja antanut persoonansa ja aikaansa presidenttikisan tueksi. Vuokkoon kohdistuvia ihailevia kommentteja on kuulunut joka suunnalta.
 
Nyt viel� edess� loppurutistus. Paavon tuuli on my�t�inen, viikonlopun tilaisuuksissa riitti v�ke�. On eritt�in hyv�, ett� my�s paikallisesti j�rjestet��n kahvituksia ja ihmisten tapaamisia, vaikka Paavo itse ei kaikkialle enn�t�k��n.  Tarttukoon Paavon innosta ja itsetunnosta meihinkin palasia. Niist� kootaan voitto.
 
Viime kev��n romahduksen j�lkeen tarvitsemme nyt uuden otteen Keskustaan. Luottamuksen palautus Keskustaan on pitk� projekti ja vaatii sitkeytt�. Presidentinvaalit ovat siin� tiell� t�rke� v�lipys�kki. Kunnallisvaalit ovat t��ll� nopeasti. Presidentinvaalit luovat asetelmaa syksy� vaalitaistoa kohden.  
 
Annika Saarikko
Keskustan varapuheenjohtaja

-----------------------------------------------

KJ_Kannanotto_s�hk�kriisist�_120112.doc

P�yty�n Keskustan kunnallisj�rjest�n johtokunta on samoilla linjoilla presidenttiehdokas V�yrysen kanssa s�hk�kriisin hoidosta. V�yrynen otti ensimm�isen� presidenttiehdokkaista esille hallituksen puutteellisen toiminnan s�hk�kriisin aikana. Sis�ministeri�lt� ei tullut edes avunpyynt�� puolustusvoimille. Mielest�mme hallituksen tulisi lis�t� yhteisty�t� puolustusvoimien kanssa kriisitilanteissa. Mm. armeijan kalustoa ja henkil�st�� olisi voinut hy�dynt�� s�hk�n tuotannon turvaamisessa sek� palauttamisessa. Puolustusvoimat olisivat voineet toimittaa aggregaatteja t�rkeisiin yhteiskunnan palveluyksik�ihin mm. vanhusten hoitoyksik�ihin. Telakuorma-autoja sek� raskasta kalustoa olisi voinut hy�dynt�� s�hk�linjojen raivaamisessa sek� korjaamisessa.

P�yty�n kunnallisj�rjest�n johtokunnan puolesta: Hannu Ketola, Oskari Sihvonen ja Marika Loponen

-----------------------------------------------------------

Riitta_Karjalainen_300311.doc

Ik��ntyneiden palveluiden kehitt�misess� el�m�nlaatu ja turvallisuuden tunne keski��n

Suomen v�est� ik��ntyy l�hes maailmanenn�tysvauhtia. Nykyinen, laitospainotteinen hoito k�y taloudellisesti mahdottomaksi eik� sit� pidet� ik��ntyvien el�m�n laadun kannalta hyv�n� toimintamallina. Osana Kaste -ohjelman ja Ik�ihmisten palvelujen laatusuosituksen toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeri� asetti 15.9.2009 ty�ryhm�n valmistelemaan ehdotukset ik�ihmisten ymp�rivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiden ja sis�ll�n kehitt�misest� sek� ik�ihmisten asumispalvelujen asiakasmaksujen m��r�ytymist� koskevista linjauksista. Nyt raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeri�n sivuilta.

Tavoitteeksi on asetettu kotona asuminen ja itsen�inen selviytyminen mahdollisimman pitk��n. Haasteet liittyv�t ik��ntyvien toimintakyvyn s�ilytt�miseen ja muistih�iri�isten ihmisten m��r�n nopeaan lis��ntymiseen. Yli 75-vuotiaiden m��r� Suomessa l�hes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 menness�. Sosiaali- ja terveysministeri�n julkaisemassa ik��ntyneiden palvelujen laatusuosituksessa on asetettu tavoitteeksi, ett� heist� yli 90 prosenttia asuu tulevaisuudessa kotona joko itsen�isesti tai sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. T�m� tulee olemaan suuri haaste palveluj�rjestelm�lle ja toimintaymp�rist�lle.

Kodin k�site vaatii selvent�mist�

Pelkk� koti ei takaa ik��ntyv�n hyvinvointia ja varmuutta avun ja hoivan saamisesta silloin, kun omat voimat alkavat heiket�. Ongelma voi olla se, ett� ajattelemme yksityiskotia, kun puhumme kodista. Vanhuuspoliittinen visio yksityiskodin ehdottomasta ensisijaisuudesta j�tt�� ottamatta huomioon monia hyv�n el�m�n elementtej�.

My�h�isvanhuuttaan el�vien ensisijainen toive on itsen�inen el�m� osana turvallista yhteis��. T�ll�in varmuus avun saamisesta saattaa olla t�rke�mpi asia kuin rakkaaksi k�ynyt ja kodiksi muovautunut asunto, vaikka siit� onkin raskasta luopua. Niinp� koti palvelutalossa tai sen l�hell� voi olla parempi vaihtoehto. On arveluttavaa ik��ntyneiden hoidossa sivuuttaa turvallisuuden, l�heisyyden ja hoivan tarpeet vetoamalla yksityiskodin t�rkeyteen. Koti ei hoida ihmist�, jos siell� ahdistaa, vaikka kotihoidon ty�ntekij�t k�visiv�tkin huolehtimassa perustarpeista? T�rke�� on luoda senioriasumiseen erilaisia vaihtoehtoja ja pyrki� kumoamaan vanhakantaista koti, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitos -ketjuajattelua.

Keskeist� hyv�ss� el�m�ss� lienee ruoka, seura, liikunta ja hengen ravinto l�pi el�m�n, mutta muistisairas ei pysty huolehtimaan en�� mist��n n�ist� el�m�n osa-alueista yksin. Tulisikin kehitt�� ratkaisuja siihen, miten yksin�isi� kotona asuvia vanhuksia voitaisiin esimerkiksi koota ruokailemaan yhdess� omalla asuinalueellaan. T�h�n tarvitaan hoivakulttuurin muutos, jossa raja-aidat eri palveluasumisen muotojen v�lill� h�ivytet��n ja tarjotaan ik��ntyville arjen jatkumoa. Samasta kohteesta pit�� l�yty� vaihtoehtoja erikuntoisille henkil�ille, jotteiv�t vanhukset joudu siirtym��n kauas aina terveyden heikentyess�. Asunnon ominaisuuksien merkitys korostuu entisest��n, kun elinpiiri i�n my�t� kapenee. T�m�n vuoksi my�s asukkaiden aistiymp�rist��n tulee kiinnitt�� huomiota.

Ik�hoiva- ty�ryhm� ehdottaa, ett� ymp�rivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, ett� nykyisest� kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta ymp�rivuorokautisen hoidon j�rjestelm�st� siirryt��n asteittain kohti yksiportaista ymp�rivuorokautisen hoidon j�rjestelm��. Muutoksessa laitoshoidon tilalle ei tule luoda laitosmaisia ratkaisuja. I�kk��n ihmisen oikeus kotiin ja arkeen on taattava my�s toimintakyvyn ja terveydentilan edellytt�ess� hoitoa ja huolenpitoa ymp�ri vuorokauden sek� hoidon portaiden v�lill� tapahtuvien siirtojen minimointi. Ty�ryhm�n asiakasmaksujen m��r�ytymist� koskevat ehdotukset perustuvat tehdyn selvityksen esiin nostamiin ongelmiin ja SATA -komitean linjauksiin. Kunnan j�rjest�misvastuulla oleviin asumispalveluihin s��dett�isiin valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen m��r�ytymisperusteet; kunnan omana toimintana ja ostopalveluina tuotettavista asumispalveluista perit��n maksut yhten�isin perustein. Sosiaalihuoltolakia uudistavan ty�ryhm�n tulee ottaa huomioon Ik�hoiva -ty�ryhm�n ehdotukset asumispalveluiden sis�ll�n ja maksujen m��r�ytymisperusteiksi.

Miten asioiden ja ik��ntyneiden hoitoa koskevien lakien jatkoty�st�minen tapahtuu seuraavalla vaalikaudella, se j��nee ��nest�jien p��tett�viksi.

Riitta Karjalainen, vanhuskeskuksen johtaja, Keskustan kansanedustaja-ehdokas

-----------------------------------------------------------------------------------------

 Ulla_Huittinen_270311.doc            pdf-versio

Arvostus ei el�t�

Vaalit on tulossa, ja suomalaisella maaseudulla ja ruuantuottajalla on taas paljon puolustajia. Lehdiss� on ollut runsaasti maaseudun puolesta puhuvia kirjoituksia. Ilahduttavaa oli lukea Sitran tekem��  Maamerkit -barometria, jonka mukaan maaseudun arvostus sek� usko maaseudun tulevaisuuteen ovat kasvaneet voimakkaasti. Maaseudun arvostus perustuu pitk�lti romanttisiin mielikuviin.

 Totuus on kuitenkin toisenlainen, eik� suomalainen talonpoika el� pelk�st� arvostuksesta. Tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian hinta on noussut useilla prosenteilla. Yh� suuremmat el�inten hyvinvointivaatimukset aiheuttavat kalliita investointitarpeita.

Kuitenkaan lopputuotteen hintaan tuottajalle n�ill� seikoilla ei ole ollut vaikutusta, vaan tuottajan osuus elintarvikeketjussa syntyvist� euroista on aivan liian pieni. Ruuan hinta kaupan hyllyll� kuluttajalle on noussut. Hy�ty on valunut teollisuuden ja kaupan taskuihin. Yh� lis��ntyv�n tuonnin avulla pidet��n my�s kotimaisen ruuan hintaa liian matalana.

 Jos haluamme my�s tulevaisuudessa sy�d� puhdasta suomalaista ruokaa, on tilanteeseen saatava pikainen korjaus. Talkoisiin tarvitaan koko ketju: tuottajasta teollisuuden ja kaupan kautta aina kuluttajiin asti. Tarvitaan reilun kaupan konseptia kotimaiselle ruualle. Tarvitaan tuotantopanosten hintaan sidottua takuuhintaa tuottajalle. Selke� merkint� ruuan alkuper�st� tulee olla jatkossa itsest��nselvyys, jotta kuluttaja pystyy halutessaan valitsemaan kotimaisen vaihtoehdon. sit� on vaikea valita, jos ei sit� hyllyst� l�yd�. L�hiruuan arvostus on saatava my�s k�yt�nt��n, eik� hinta voi olla ainoa peruste ostop��t�ksille. Nykyiseen kaupan sanelemaan hintapolitiikkaan on saatava korjaus pikaisesti. 

 Meill� ei ole varaa huoltovarmuudenkaan t�hden pienent�� nykyisest� ruuantuotantomme m��r��. Siksi korjauksia on saatava nopeasti, jotta pystymme s�ilytt�m��n maatalouden Suomessa my�s tulevaisuudessa.

Ulla Huittinen

--------------------------------------------------------------------------

Timo_Jytil�_090311.doc                pdf-versio

Keskusta timpan linjalle

Oikein kerrankin tyytyv�isyydell� luin 8.3 ilmestynytt� Suomenmaata.

Huomasin ett� nyt Keskusta on ottanut vaaliteemaksi samaisen asian,josta itse koitin puhua jo vuosia sitten.

Eli kunta palvelut, joita ei voi kaavamaisesti kuntarajoja siirt�m�ll� turvata vaan pit�� katsoa rakenteita.

No en ota kaikkea kunniaa itselleni vaan my�skin Ervel�n Risto esitti samansis�lt�ist� mallia kollmisen vuotta sitten. Josta silloin Riston kanssa k�vimme pitk�n keskustelun. No t�ll� perusteella kunnian voi ottaa ainaki Varsinais-Suomeen.

Ainoo asia mik� harmittaa, ett� eip� tunnu muita tiedotusv�lineit� moinen todellinen asia kiinnostavan kuin Suomenmaata ja Hesari on kuulemma 4 rivi� aiheesta maininnut.

Nyt pit�� varmaan muillekin kertoa, ett� kysymys on Keskustan kunta- ja maakunta politiikan tavoitteista jotka viikonloppuna julkaistiin.

T�ss� en sit� rupea l�pik�ym��n vaan jokainen sen varmaan l�yt�� ainakin netist�.

Yhteenvetona t�h�n voisi todeta, ett� kyll� asioita kannattaa tuoda esille vaikka tuntuu ettei ne mihk��n johda.

Kyll� ne sielt� aikanaan liikahtaa johonkin suuntaan.

Nyt voi todeta, ett� onneksi t�h�n menness� ei ole viel� tapahtunut muuta, kuin �muutama� turha kuntaliitos ja hukatut porkkana raha miljoonat.

Viel� ei ole my�h�ist� korjata tehtyj� virheit� ja ainakin v�ltt�� uusia.

Timo�timppa�Jytil�

Yl�ne

-------------------------------------------------------------------

 

Koulujen lopettaminen

Euro, Euro, Euro s��st�j� syntyy, mutta kuka menett��???

Opetuksellinen ja lasten etu onkin, sitten kai t�ysin eri asia.

Kyseess� on nyt ja t�ss� nimenomaan arvokeskustelu.

Mielest�ni nyt ei ole oikea aika tehd� mit��n peruuttamattomia p��t�ksi�,

koska oppilas ennusteet eiv�t ole ennek��n olleet kovin luotettavia.

Lis�ksi oletan kaikkien valtuutettujen varmaankin toivovan,

P�yty�n kuntaan muuttavan lis�� lapsiperheit�, ja t�ss�

kyl�koulut ovat my�s t�rke� vetovoimatekij�.

Erityisen t�rke�n� n�en laajan P�yty�n kunnan tasapuolisen kehitt�misen.

T�ss� koulut, kyl�yhteis�t ja kunnan markkinoinnin tasapuolisuus omalta osaltaan vaikuttaa erityisesti kylien elinvoimaisuuden lis��miseen.

T�ss� olisikin jatkossa paremmin huomioitava paikalliset vahvuustekij�t.

Keskustan valtuustoryhm�n esityksess� on selke�sti mainittu my�s,

koska koulujen sulkemiseen tulee tarvittaessa palata uudelleen.

T�m� on selv�� teksti� kouluille, kylille ja tuleville valtuutetuille,

itse toivon, ettei kuitenkaan l�hiaikoina.

Nyt pit�� antaa ty�rauha kouluille ja kylille ja tehd� selv� p��t�s,

eik� siirt�� t�m�n asian k�sittely� en�� yht��n.

Yht.ty�terv. Heimo Pohjanpalo

---------------------------------------------------------------------------- 

Hilkka Lindgren 070910.doc            pdf-versio

T�t� mielt�

S��st�j�, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja l�himm�isest� v�litt�mist�.

T�ll� palstalla tasapainottamistoimikunnan puheenjohtaja, valtuutettu Juha Saura k�sitteli hyvin painokkaasti sek� ansiokkaasti s��st�jen siet�m�t�nt� tuskaa. H�n v�h�n "nuhteli" meit� valtuutettuja, kun emme ymm�rr� tehd� oikeita p��t�ksi�. Malleina kirjoituksessa oli k�ytetty niin Islantia kuin Kreikkaakin ja sokerina pohjalla Karkkilaa vuonna 1994.

T�ss� kirjoituksessa on tarkoitus antaa hieman laajempi kuva tasapainottamisen tavoitteista, eik� pureutua vain s��st�ihin, vuosikatteeseen, tulokseen sek� verojen ja maksujen korottamiseen. Tavoitteissahan oli my�s investointitason painaminen huomattavasti toimintasuunnitelmasta alasp�in sek� velan oton hillitseminen tulevina vuosina. Lis�ksi viel� henkil�st�n m��r�n laskeminen nykyisest�.

Timo Jytil� toi aivan oikein, kirjoituksessaan t�st� samasta aiheesta, esille sen, ett� meill� kaikilla, olimmepa sitten luottamushenkil�it� tai kuntalaisia, on oma n�kemyksemme ja arvomme asioihin. N�iden yhteensovittaminen vaatii kompromisseja. Ei ole olemassa vain yht� ja oikeaa ratkaisua. H�n my�s kyseli mihin "levveet hartijat" ovat kadonneet. Toivotaan, ett� t�st� kirjoituksesta l�ytyy vastaus t�h�n, niin kuin virkojen "sementointiinkin". Lis�n� my�s valotusta Karkkilan tilanteeseen silloin ja nyt sek� miete nimim. E.S.

Todettakoon heti t�h�n alkuun, ett� P�yty� ei ole kriisikunta viel�. On kyll� menossa siihen suuntaan kovaa vauhtia, mik�li kurssia ei vaihdeta. Leikit��np� ensin v�h�n luvuilla. Tilastotiedeh�n on hyvin mielenkiintoista, eik� suinkaan kuivaa. Luvut kertovat paljon menneest�, mutta antavat suuntaa my�s tulevaan. T�ss� muutamia poimintoja taseista ja talousarvioista:

Kuntaliitos 01.01.2005 Karinainen-P�yty� (luvut tilinp��t�ksest� 31.12.2004)

    Karinainen            P�yty�               yhteens�

Ylij��m�            1,576 milj.            3,745 milj.         5,321 milj.
Varaukset          0,7 milj.               1,198 milj.         1,898 milj. (ei poistoero)
Henkil�st� kpl       160                      181                   341
sulkeissa vakin. (108+52)              (142+39)           (250+91)
+m��r�aik.                           
Poistot               0,352 milj.            0,569 milj.         0,921 milj.
Velkam��r�       0,00                     0,00                  0,00

Porkkanarahoja saatiin valtiolta vuosina 2005-2008 yhteens� 4,67 milj. + investointitukea 1,682 milj. eli yhteens� 6,352 milj. euroa. Yhdentymissopimuksessa n�ist� varoista kohdennettiin investointeihin seuraavasti: P�yty� Kisariihi 2,0 milj. (todellinen kunnan kust. 3,3 milj.), Kyr� Kotikarpalo 1,7 milj. (tod.k. 2,8 milj.) ja Kyr� Elisenvaaran Oppimiskeskus 1,6 milj. (tod.k. 3,4 milj.) Loppuosa lukuisiin pieniin hankkeisiin kuten teihin, vesi- ja viem�rihankkeisiin, ulkoilualueisiin ym. palvelutason noston tarkoituksiin. Vuoden 2005 talousarviossa sek� suunnitelmassa vuosille 2006-2009 investointimneot olivat jaksotettu seuraavasti:

2005         2006        2007        2008          2009
4,6 milj.    4,8 milj.   4,1 milj.    2,5 milj.     1,7 milj.    yht. 17,7 milj.

Valtuuston kokouksessa helmikuussa 2005 kyr�l�inen valtuutettu arvosteli investointiohjelmaa: Meit� vaivaa vauhtisokeus investoinneissa, pit�isi tarkemmin mietti�, mihin me v�henev�t rahavaramme k�yt�mme. Tottahan h�n puhui. Toki on mainittava, ett� investoinnit eiv�t ihan noin nopealla aikataululla tapahtuneet. Oppimiskeskustahan aloitettiin vasta vuonna 2010. Mutta investoitu on paljon ja porkkanarahat 6,4 milj. on k�ytetty ja velkaakin tehty 3,3 milj. euroa. 

Sis�lt�� karsittu muokkauksen takia .. lue koko teksti wordist�!

 

Yhteenveto

 

Luvuista voi p��tell�, ett� vaikka meill� olisi kuinka '"levveet

hartiat" (runsaasti ylij��m��+varauksia eik� velkaa yht��n), hartiat

kaventuvat hyvin nopeasti, kun maalaisj�rki ja harkinta unohtuvat.

Muistetaan kuunnella kuntalaisia ja pidet��n kirjoituksen otsikon arvot

mieless�.

 

Hilkka Lindgren

valtuutettu

tasapainottamistoimikunnan j�sen 

----------------------------------------------------------------------------

Rauno_Kajander_120610.doc     pdf-versio

Terveiset Lahden puoluekokouksesta

Kokous oli ensimm�inen puoluekokous, jossa olin l�sn� ja t�ytyy sanoa;  j�i kyll� mieleen. Varsinais-Suomesta katsottuna  valinnat meniv�t hyvin. P��siv�th�n  Annika Saarikko ja Timo Kaunisto molemmat varapuheenjohtajiksi.  Nuorekkaan puheenjohtajiston t�ydent�� sopivasti kokeneempi puoluesihteeri Timo Laaninen.

Erityisesti j�i mieleen Annikan esittelypuheenvuoro, joka her�tti varmasti ajatuksia kaikissa kuuntelijoissa. Kokouksessa puhalsivat voimakkaat muutoksen tuulet, jotka antoivat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Annikan sanoin n�m� valinnat eiv�t ole vaihtoehto, vaan mahdollisuus.

Rauno Kajander, kunnallisj�rjest�n pj

---------------------------------------------------------------------------

Janne_Rauhansuu_11.4.2010     pdf-versio

Maahanmuuton tulevaisuus, meid�n tulevaisuutemme

  

Runsaasti keskusteluja ja kirjoituksia viimeaikoina ker�nnyt aihe maahanmuutto on laittanut maailmaa n�hneen maajussinkin miettim��n. Maailma on parissa vuosikymmeness� muuttunut pienemm�ksi ja helpommaksi kulkea. Suomenkin rajat ovat avautuneet - onhan ihmisten vapaa liikkuminen yksi EU:n t�rkeimmist� periaatteista aivan kuten rahan tai tavaroidenkin. Meill� Auranmaalla kansainv�lisyys ei aina ole niin kouriin tuntuvaa, mutta esimerkiksi tavaroiden vapaan liikkumisen huomaa jo paikallisessa rautakaupassa tai vaatekaupassa: yrit�p� l�yt�� tuote, jota ei olisi valmistettu Intiassa, Kiinassa, Tunisiassa tai Sri Lankassa. Olemme osa globaalia yhteiskuntaa, halusimme tai emme. Vapaa liikkuminen on positiivinen asia, joka pit�� hyv�ksy� ja samalla osata hy�dynt�� omat vahvuutemme yhtenev�ss� maailmassa � my�s maahanmuuton osalta.

Ihmiset ovat aina muuttaneet parempien asumisolosuhteiden ja viljelymahdollisuuksien per�ss�. My�s ty�per�ist� muuttoa maahan ja maasta on aina ollut. Jatkossa v�est�n ik��ntyess� voimme vain toivoa ja luoda mahdollisuuksia sille, ett� ty�per�inen maahanmuutto meille Suomeen lis��ntyisi. Ty�nper�ss� tulevat ihmiset oppivat v�kisinkin kielen ja joutuvat heti sopeutumaan osaksi yhteiskuntaa. He maksavat veroja, oppivat yhteiskunnan s��d�t ja ovat nopeasti osa sit�. He eiv�t tuo tullessaan omia ongelmiaan vaan ovat meille kaikille hy�dyksi.

Kriittisemmin sen sijaan pit�� suhtautua ilman ty�- tai koulutusmotivaatiota t�ysin vieraista kulttuureista ja uskonnoista tuleviin muuttajiin. Ik�v� totuus on, ett� meille tulevista pakolaisista harvemmat ovat niit�, joiden h�t� on suurin eli he j�tt�v�t kotimaansa pakon edess�. Etenkin useista Afrikan valtioista l�htev�t ovat niit�, jotka omassa kotimaassaan ovat niit� paremmin p�rj��vi� � heill� on varaa l�hte�. Edes pakosta kotoaan pois muuttamaan joutuvan ihmisen paras paikka ei ole t�ysin toisenlaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Ensisijaisesti heit� olisikin autettava paikan p��ll� ja luotava heille mahdollisuuksia asua omissa kulttuureissaan. Turvapaikan hakijoiden t�nne saapuessa on kuitenkin jo my�h�ist� toimia ja siksi heid�n t�nne integroitumistaan tulisikin auttaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta todellisilta ongelmilta v�ltytt�isiin.

Meid�n ei kuitenkaan pit�isi olla huolissaan tulevaisuuden maahanmuutoon liittyvist� ongelmista, sill� ratkaisumallit ovat jo olemassa: esimerkkej� huonoista ja hyvist� malleista on maailma pullollaan. Kanadan ja Australian koko yhteiskunta on perustunut jo sukupolvien ajan ty�per�iseen maahanmuuttoon. Huonoja esimerkkej� taas ovat pakolaisongelmista k�rsiv�t Italia ja Espanja sek� mineraattikiellolla kyseenalaista mainetta hankkinut Sveitsi, jonka asukkaista jo l�hes nelj�nnes on ulkomaalaistaustaisia. Hyv�n� huonona esimerkkin� toimii my�s naapurimaamme Ruotsi, jossa ongelmat ovat keskittyneet etenkin Malm�n alueen maahanmuuttajal�hi�ihin. Meill� pit�isi siis olla kosolti malleja siit�, miten ainakaan ei pid� toimia, jos ongelmilta haluaa v�ltty�.  Miksi siis ajaa suoraan samaan rotkoon?  

Yleens� ongelmat tulijoiden parissa alkavat helpottua yhden sukupolven j�lkeen, kun maahanmuuttajien lapset integroituvat ja kasvat sek� k�yv�t koulunsa uudessa ymp�rist�ss�. T�rkein vaihe onkin sopeuttaa maahanmuuttajat heti uuteen ymp�rist��ns�. Jotta integroituminen olisi mahdollista, tulee tulijoille heti opettaa kieli. Ilman sit� on mahdoton p�rj�t�. Heid�t tulisi my�s hajasijoittaa yksitt�in tai perheitt�in, jotta uuden maan kulttuuri olisi helpompi omaksua. Toki heid�t tulisi my�s tutustuttaa paikallisiin ihmisiin ja tapoihin, mieluusti tukiperheen avulla.  Mietit��np� tilannetta kun itse l�hdemme matkalle johonkin vieraaseen maahan ja kulttuuriin. L�htiess�mme matkaan aivan yksin sopeudumme ja integroidumme paikalliseen kulttuuriin melko nopeasti: opimme ihmisten tavat ja kielen, pyrimme kuulumaan joukkoon.  Jos taas olemme matkalla ryhm�n� keskustelemme omalla kielell�mme, vertailemme oman maan ja kohdemaan palveluja ja tarjontaa. N�in tapahtuu my�s maahanmuuttajille jotka sijoitetaan omaan eristettyyn yhteis��ns� ilman, ett� heit� autettaisiin  integroitumaan yhteiskuntaan ja ihmisiin. Meid�n tulisi viimeiseen asti v�ltt�� maahanmuuttajal�hi�iden rakentamista.

Suomessa vallitseva pelko maahanmuuttajista johtuu osaltaan tiet�m�tt�myydest�, mutta varmasti my�s osaltaan v��r�nlaisesta politiikasta ja ennen kaikkea v��r�nlaisesta mediauutisoinnista. Raha ei saisi ohjata maahanmuuttoa. Ei pelkk� raha sopeuta ket��n paikalliseen kulttuuriin tai edist� integroitumista.  Integroinnin helpottamiseksi osa rahasta voitaisiin ohjata suoraan suomalaisille ihmisille tai yrityksille,  jotka haluaisivat auttaa muuttajia sopeutumaan osaksi tulevaisuuden Suomea. Maahanmuuttajien parissa ty�skentely voisi tehd� hyv�� my�s meille suomalaisille, sill� eih�n yksik��n maahanmuuttaja voi sopeutua osaksi yhteiskuntaamme niin kauan kuin h�nt� ei hyv�ksyt� osaksi sit�.


Janne Rauhansuu

________________________________________________________ 

Rauno Kajander 22.3.2010     pdf-versio

Tervehdys Keih�skosken kyl�lt�

Uusi isompi P�yty� on ollut nyt olemassa toista vuotta. Ympyr� on sulkeutunut, onhan Yl�ne ollut ennenkin osa P�yty��. Naapurikaupungissa nyky��n asuva paikallinen remonttimies sanoi kerran, ett� kuntaliitosta ei saisi huomata mist��n muusta kuin uudesta kunnannimest� veropapereiden yl�kulmassa. Hyvin sanottu. T�ytyy my�nt��, ettei mik��n ole kuntaliitoksen takia dramaattisesti muuttunut. Tietysti tulee aina tarvetta kaikenlaiselle muutokselle ja uudistamiselle, sit� ei pid� kiist��, mutta tuntuu v�h�n silt�, ett� liitosten yhteydess� pit�isi kaikki saada sormia napsauttamalla kuntoon. Vaaditaankin ehk� hieman enemm�n malttia.

Talouden tasapainottamisty�ryhm� on p��ssyt hyv��n alkuun ja toivon, ett� p��t�kset ovat hyvi� ja tasapuolisia. Vaikeitakaan p��t�ksi� ei pid� pel�t�; niit� on vaan joskus teht�v�.

Uusi P�yty� on pinta-alaltaan varsin laaja ja se asettaa Haasteita. Palvelujen s�ilytt�minen ja kaikkien kunta-alueiden tasavertainen kehitt�minen tulee pit�� aina ykk�stavoitteena. Tarjolle tulisi antaa kunnon kokoisia tontteja, joissa naapuri ei n�e, mit� aamiaisp�yd�ss� sy�d��n. T�llainen linjaus kun n�kyy olevan vallalla aivan Turun ymp�ryskunnissa. T�m� v�ljempi ja luonnonl�heinen asuminen on mielest�ni yksi P�yty�n suurimpia valttikortteja. P�yty�n kunnan kaikista kolmesta keskustaajamasta l�ytyy jo paljon valmiiksi kaavoitettuja tontteja. My�s haja-asutusalueilla asumisrakentamisen perusasiat ovat kunnossa: vesijohdot vedetty, viem�riputket ja valokuitu ovat tulossa kovaa vauhtia.

T�ss� taloustilanteessa ei s��st�j� pid� hakea ensimm�iseksi lapsista eik� vanhuksista. Ik��ntyv� v�est� on hyvinvointi-Suomen rakentanut ja sit� pit�� kunnioittaa; puhumattakaan uhrauksista, mit� veteraanit tekiv�t itsen�isyytemme eteen. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme. Heille pit�� antaa siihen kunnon ev��t. Nuorille t��lt� voi antaa sek� siivet ett� juuret.

N�in kun puhutaan Keskustan asioista, ei pid� sivuuttaa lautakasoja. P�yty�ll� on sahoja molemmilla puolilla kuntaa, joten lautakasoista ei pit�isi olla puutetta. Ilman lautakasoja koko Suomi rappeutuu ja ajautuu lamaan. Toivotaan, ett� kasoja l�ytyy joka puolelta P�yty��.

Tulevaisuuteen katsoen uskon, ett� P�yty� on hyv� kunta el��, asua ja yritt��. T�m�n kaiken kehitt�misess� Keskusta haluaa olla mukana.

Kunnallisj�rjest�n puheenjohtaja Rauno Kajander

_______________________________________________________

Janne Rauhansuu 02.2010     pdf-versio

 

TERVEYS

Terveys, tuo mieleen Juha Miedon, juoksemassa kumisaappat jalassa vetel�ll� suolla, vahvat lihakset ja fyysisen kunnon tai Kiira Korven py�rim�ss� oman soman akselinsa ymp�ri useita kertoja hallitusti ja viel� musiikin tahdissa. Ter�smiehen/-naisen! Terveys on kuitenkin kokonaisvaltaisempi k�sitys, johon liittyy my�s henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi.

Suomalaista terveydenhuoltoa on kehuttu maailman parhaaksi ja kustannustehokkaaksi.

Ni


Pöytyän Keskusta