Etusivu > Blogi/Aloitteet > Blogi

Blogi

 

Ryhm�puheenvuoro P�yty�n kunnanvaltuuston kokouksessa 26.1.2016 koskien yhten�iskoulujen rakentamista ja sijoituspaikkoja

Arvoisa puheenjohtaja!

Halusimme ryhm�palaverissa saada selkeytt�, selkeytt��, yhten�iskoulujen kehitt�mist�. Saada askelmerkit kuntoon, jotta kouluhankkeita p��st��n viem��n tosissaan t�st� eteenp�in.


Kyr�n koulun, siis nykyisen alakoulun, kohtaloa on palloteltu. Hetken jopa n�ytti, ett� vuosikymmen sitten peruskorjattu kiinteist� j�tet��n kokonaan hy�dynt�m�tt� kouluk�yt�ss�. Sellaiseen tuhlailuun meill� ei ole varaa.

Kyr�n koulun jatkamista ja kehitt�mist� puoltaa moni seikka. Seuraavassa pyk�l�ss� k�sitell��n Kyr�n etel�isen osan kaavoitusta. Kaava-alue on aivan Kyr�n koulun vieress� ja koulukiinteist� on osa sit�. Jos koulu nyt suljettaisiin, my�s asuinalueen kehitt�minen ja tonttikauppa saattaisi hidastua, ja kunnan tekem�t investoinnit alueeseen menisiv�t v�h�n hukkaan. Alueelle on kaavoitettu kuutisenkymment� tonttia.

Kyr�n koulu on my�s sijainniltaan erinomaisessa paikassa. Uusi p�iv�koti on kivenheiton p��ss� ja kulkuyhteydet kevyenliikenteen v�ylineen ovat kunnossa.

Ryhm�kokouksessa keskusteltiin my�s Elisenvaaraan kaavaillusta t�ysimittaisesta liikuntahallista, joko koulun yhteyteen tai erilleen siit�. Kumpikin vaihtoehto tuntuu ylimitoitetulta. Kyr�n alueella on entuudestaan kaksi kohtalaisen hyv�kuntoista ja �kokoista liikuntahallia kummallakin koululla. Ne on syyt� pit�� k�yt�ss�. Jos isolle hallille tulee tarvetta, siihen voidaan palata joskus ensi vuosikymmenell�.

Miten isoa remonttia Elisenvaaraan tarvitaan? T�st�kin k�ytiin monivivahteista keskustelua. Lopputulemana voi todeta, ett� nykyisi� tiloja on syyt� k�ytt�� mahdollisuuksien mukaan hyv�ksi, mik�li se on taloudellisesti perusteltua. Kirjasto, auditorio ja Monnila ovat uusia tai juuri peruskorjattuja, samoin ruokalaosa kiinteist�n toisella puolella on niin uusi, ettei sit� kannata hyl�t�.

Mit� tehd��n C-siivelle ja ruokalan ja uuden osan v�liss� oleville 60-70-80-luvuilla tehdyille kiinteist�n osille? Purkaminen on yksi vaihtoehto. Ensin ko. tilat pit�� korjata l�hivuosien tarpeita vastaavasti, tiivistysty�t ovat menossa, niin, ett� oppilaille ja opettajille pystyt��n takaamaan turvalliset ja terveelliset tilat. Turvallisesta oppimisymp�rist�st� ei tingit�.


Koulusta kuten kaikista kunnan kiinteist�ist� pit�� my�s pit�� parempaa huolta kuin t�h�n asti on pidetty. Elisenvaaran koulun kuntokartoituksesta voi lukea vuotavasta r�nnist�, jolloin vesi valuu sein�� pitkin, ja sadevesikaivojen ylipursuamisesta, kun tukkeutuneita kaivoja ei ole puhdistettu. Hoidon puutteet voivat osaltaan selitt�� sit�, miksi Elisenvaaran kunto on mik� on. En syyt� tai osoita sormella ket��n, siit� ei ole kyse. Asia pit�� ottaa vain parempaan hoitoon, ja se koskee my�s kunnanhallitusta. Ryhtiliike voi edellytt�� ty�j�rjestelyj�, mutta ne ovat silti edullisia verrattuna rakennusten kunnon rapautumiseen.


Veikko Niittymaa
Keskustan valtuustoryhm�n puheenjohtaja

Asian k�sittely valtuustossa sek� Keskustan, Perussuomalaisten ja Kristilliset tekem� muutosesitys l�ytyv�t t��lt�:
http://poytya.tjhosting.com/kokous/2016905-5.HTM

 

P�yty�n kunnanvaltuusto 2.2.2015, Keskustan ryhm�puheenvuoro

Asiakohta 6. Lis�m��r�raha vuoden 2014 talousarvioon, investointien talousarvio vedenottamot

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut!

Viime valtuuston kokouksessa tammikuun alussa hyv�ksyttiin kaksikin ylityst� viime vuoden talousarvioon ja nyt k�sittelyss� on kolmas samaa lajia. Valtuustosalissa on toistuvasti puhuttu siit�, ett� lis�m��r�rahapyynn�t pit�� tuoda pikimiten valtuuston p��tett�v�ksi, kun tietoa m��r�rahojen ylityksest� saadaan. T�m� t�llainen j�lkij�tt�inen toiminta on huonoa hallintoa ja siit� on pyritt�v� ja p��st�v� eroon.

T�ysin se ei onnistu, sill� esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella osa laskutuksesta tulee vasta vuodenvaihteen j�lkeen ja yll�tyksi� voi tulla, kun laskuttaja on kunnan ulkopuolinen taho. Mutta t�ss� tapauksessa lis�m��r� perustuu kunnan omaan toimintaan ja lis�m��r�rahan tarve oli tiedossa jo viime vuoden puolella. Tekninen lautakunta k�sitteli asian joulukuun puoliv�liss�, mutta valtuustosaliin se ehti vasta nyt.

Valtuuston hyv�ksym� talousarvio sitoo viranhaltijoita ja poikkeamat kuuluu tuoda valtuuston hyv�ksytt�v�ksi. Kun vanhaa korjataan ja uusitaan, yll�tyksi� tulee ja kulut saattavat paisua budjettia valmistellessa arvioidusta. Ylitykselle kuuluu kuitenkin hakea valtuuston hyv�ksynt�.

T�ss� tapauksessa ylim��r�iset rahat kuluivat Yl�neen vedenottamon raudanpoiston tehostamiseen. T�rke� asia sin�ll��n, ja hyv�, kun tuli tehdyksi, mutta ei asioita n�in voi jatkossa hoitaa. Miksi talousarvioita ylip��t��n tehd��n, jos niihin suhtaudutaan vain ohjeellisina?           

T�m� ryhm�puheenvuoro on tarkoitettu kaikille kunnan taloutta hoitaville, ei vain tekniselle toimelle. Kuntatalous on lujilla ja vaatii erityisesti nyt tarkkaa taloudenpitoa.

Veikko Niittymaa

Keskustan valtuustoryhm�

------------

Keskustan puoluevaltuusto

poliittinen kannanotto Pori 23.11.2014

Keskusta esitt�� alueellisia kokeiluja uudistusten tueksi

Keskusta esitt�� puoluevaltuuston kannanotossaan, ett� seuraavalla
vaalikaudella k�ynnistet��n joukko alueellisia ja paikallisia
kokeiluja. Puoluevaltuusto p��tti kaksip�iv�isen kokouksensa Porissa
sunnuntaina.

Kokeiluja voidaan tehd� sek� laajakantoisissa ett� pienemmiss�,
ihmisten arkiel�m�� helpottavissa asioissa. Ajatuksena on saada
tietoa ja kokemusta uudistusten toimivuudesta k�yt�nn�ss�.

Konkreettisina esimerkkein� kokeiluista Keskusta on jo aiemmin
esitt�nyt muun muassa alueellista perustulokokeilua sek� kokeilua,
jossa ansiosidonnaiseen p�iv�rahaan oikeutettu ty�t�n voisi
m��r�aikaisesti saada p�iv�rahansa yritystoiminnan starttirahana.

N�iden lis�ksi Keskusta esitt�� Lappiin kokeilua, jossa kootaan
valtion aluehallintoa yhteen sek� selkiytet��n ty�njakoa valtion
aluehallinnon ja kansanvaltaisen maakunnallisen toimijan v�lill�.
Nuorten oppisopimusta voitaisiin kokeilla koulutussopimuksena
ty�sopimusperusteinen koulutuksen sijaan. N�in saataisiin kokemuksia
siit�, lis�isik� uusi malli oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta.

Kokeileva Suomi -aloitteella Keskusta haluaa edist�� ty�llisyytt�
ja rakentaa siltaa sosiaaliturvan ja ty�ss�k�ynnin v�lille.

- Haluamme kokeilujen kautta my�s tukea alueiden voimavarojen
hy�dynt�mist�, paikallista p��t�ksentekoa ja ihmisten
osallisuutta. Haluamme l�yt�� tapoja tehd� asioita entist�
fiksummin, puoluevaltuusto toteaa kannanotossaan.

Keskusta haastaa my�s muut puolueet ja yhteiskunnan toimijat
pohtimaan, millaisiin kokeiluihin voitaisiin ryhty�.

Keskustan puoluevaltuusto

-------------------

 

Keskustan puoluevaltuusto Pori 22.11.2014 Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipil�

Juha_Sipil�n_puhe_puoluevaltuustossa_22112014.pdf


Hyv�t yst�v�t, 


Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimm�iseen kokoukseen! Edess� on ty�nt�yteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. K��rit��n siis nytkin hihat yl�s ja ryhdyt��n hommiin. 
Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siit� noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteisty�t�. Keskustan missio on selv�.  
(Seuraavat ovat p��kohtia vapaasti puhutusta osuudesta) Suomi kuntoon:   200 000 uutta ty�paikkaa on luotava yksityiselle sektorille.  Velaksi el�minen on lopetettava.  Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.  Emme halua elvytt�� velalla, talous on jo muutenkin alij��m�inen. Sen sijaan olemme valmiita k�ytt�m��n valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien ty�paikkojen) sek� tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekem��n radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on k�ytett�v� sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyvi� ty�paikkoja pitk�ll� aikav�lill� ja parantavat teollisuuden kilpailukyky�.  Menokuri tarkoittaa k�yt�nn�ss� sit�, ett� uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kell��n. Edess� on vaikeat talkoot, mutta t�st�kin selvit��n.  Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava m��r�tietoisesti maaliin. Suurimpia ty�paikkojen synnytt�misen ohella ovat sote-uudistus, kuntien teht�vien karsinta sek� el�keuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edess� on viel� paljon tekemist� ja riskej�kin. Minulla on kolme viesti� jatkovalmisteluun: o Ensinn�kin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla s�ilyy kunnollinen kannustin tehd� ennaltaehk�isev�� ty�t�. o Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkitt�v�sti. Aloittakaa ty� omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen. o Kolmanneksi sote-alueiden sis�lle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu m��r�tietoinen ty� tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa t�t� ty�t�, tehd��n se siin� hengess�, ett� t�st� tehd��n nyt yhdess� hyv�.  Meid�n pit�� purkaa byrokratiaa ja normeja. Meid�n pit�� virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupak�yt�nt�j�mme.  

 Keskusta haluaa tehd� Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.  Vaadimme valtion talousarviok�yt�nn�n muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, ett� k�sittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan v�ltt�m�t�n, jotta saamme selke�n kuvan taloudenpidosta.  Suomi ei tule kuntoon pelk�st��n talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelem�mme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellytt�mi� toimia. Suunnan muuttaminen on kyett�v� tekem��n niin, ett� koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyv�t mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehitt�miseen palaamme viel� huomenna.  Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on t�rke�� pit�� huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehd� tekoja heid�n puolesta, joiden oma ��ni ei valtavirtaan asti kuulu.    
Hyv�t yst�v�t, 
Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edell�k�vij�. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketter� toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. N�in ei kuitenkaan ole. Suomi on j�ykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yll�tt�v�n suurta. 
Vanhan insin��riviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehd� sopivan pieness� mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen my�t� saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eiv�t ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa my�s riskej�, sill� onnistuessaan ne voivat johtaa merkitt�viin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai s��st�ihin. 
Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteis�llisi� tai n�iden sekoituksia. Hyv�n� esimerkkin� on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu. 
Kokeiluja voidaan k�ytt�� muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eiv�t riit�. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdell� kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin l�yt�� ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme. 
Parhaimmillaan saamme tehty� Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: �kokeiltu tai testattu Suomessa�. Meill� on nimitt�in erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille my�s k�yt�nn�n hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia ty�paikkoja pelk�st��n kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille br�ndeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia. 
 
Meill� on t�ydet mahdollisuudet edist�� rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. S��ntely� on purettava ja lains��d�nt�� muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja ep�onnistua. Ep�onnistumisia ei pid� pel�t�, koska niist�kin saadaan arvokasta oppia. 
Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. T�n� viikonloppuna mietimme, mist� t�ss� on k�yt�nn�n tasolla kysymys ja mit� aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla. 
Hyv� puoluevaltuusto, 
Kansainv�linen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Ven�j�n ja l�nnen v�linen vastakkainasettelu n�kyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, ett� kiristynyt tilanne jatkuu viel� pitk��n. 
Suomen turvallisuusymp�rist� on muuttunut merkitt�v�sti. Valtiot lis��v�t m��r�rahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lis��ntynyt niin maalla, merell� kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylm�n sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sis�isesti heikkoja valtioita. 
Ven�j�n toimia Krimill� ja Ukrainassa ei voida hyv�ksy�. Ne ovat yksiselitteisesti kansainv�lisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 p��t�sasiakirjan kanssa. Siin� asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, ett� rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.  
Kriisiss� Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat v��j��m�tt�mi�. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnek��n. Neuvottelup�ytiin olisi pystytt�v� palaamaan ja keskustelemaan sek� Ukrainan kriisin ratkaisusta ett� Ven�j�n ja l�nnen suhteista. 
Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan l�hiymp�rist�mme vakautta. Suomen intressi on pit�� laaja Pohjola j�nnityksen ulkopuolella. 
N�ist� kehityskuluista on teht�viss� ainakin seuraavia johtop��t�ksi�.  
Ensinn�kin Suomen turvallisuus edellytt�� viisasta ulkopolitiikkaa, pit�v�� puolustusta sek� vahvaa, ehytt� ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksik��n n�ist� ei saa pett��. Ne luovat ennaltaehk�isev�sti turvaa Suomelle. 
Toiseksi Suomi on keskeisesti osa l�ntt�. Aktiivinen kansainv�linen yhteisty� on osa turvallisuusymp�rist��mme. Meid�n on pyritt�v� s�ilytt�m��n liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meill� on oltava suorat ja hyv�t kahdenv�liset suhteet niin Ven�j��n kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. 

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusymp�rist�n mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyv��, yleiseen asevelvollisuuteen ja s��nn�nmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. My�s sotilastiedustelua on kehitett�v�.  
Nelj�nneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sis�inen vahvuus, eheys ja p��t�ksenteon nopeus sek� luotettavuus. Mit� ehyempi yhteiskunta on, sit� mahdottomampi sit� on ulkoap�in horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystyt� horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyv�t toisiinsa monin sitein. 
Lainaan t�m�n p�iv�n Helsingin Sanomien yli�kirjoitusta, jossa entiset suurl�hettil��t Mats Bergquist ja Ren� Nyberg kirjoittavasti osuvasti. 
Lainaus: �Pienet valtiot eiv�t hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitk�ll� aikav�lill�. 
Monien mielest� sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-j�senyydest� ajankohtaisen. Nato-keskustelu l�htee usein toteamuksesta, ettei pienill� valtioilla ole en�� varaa yksin puolustaa itse��n. 
Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Ven�j�n v�lille syntyisi Pohjolassa hyvin pitk� raja. It�merest� tulisi k�yt�nn�ss� Naton sis�meri. Sek� me ett� suurvallat halusimme v�ltt�� t�t� kylm�n sodan aikana.� 
Keskustan Nato-linja on selke�. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pid� Nato-j�senyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiell� jatkaminen on t�rke�� ja yll�pid�mme mahdollisuutta hakea j�senyytt�. Mahdollisen Nato-j�senyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansan��nestyksen. Kansainv�linen yhteisty� on v�ltt�m�t�nt�. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteisty�n tiivist�minen on perusteltua. Yhteisty� hy�dytt�� molempia osapuolia. 
Suomeen ei kohdistu uhkaa emmek� salli itsem��r��misoikeuttamme kyseenalaistamista mill��n muotoa. Mill��n ilmansuunnalla ei saa synty� ep�ilyj� Suomen kyvyist� hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi k�ytt�� alustana muita vastaan.  
Hyv�t yst�v�t,  
Toimimme Ukrainan kriisiss� EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on my�s tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niist� eniten k�rsiville. Suomessa leikkaantuu merkitt�v�sti yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pid�n itsest��n selv�n�, ett� my�s Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.  

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 sentti� litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa.   
Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mit� me jokainen kuluttaja t�ss� ja nyt voimme tehd�, on suosia kotimaista. 
Hyv�t keskustalaiset, 
K�vimme eilen puoluehallituksessa hyv�n keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksest� ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sek� syvennett�v� k�sityst� oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta. 
Eilen puhuimme muun muassa siit�, ett� oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyist� paremmin ty�el�m�n tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja ty�t� yhdist�v�n mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyit� toimintatapoja kaivataan nuorten ty�llist�misen helpottamiseksi. 
Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksiss� osataan p��tt�� monista asioista itse ilman, ett� yhteiskunta s��ntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkuty�t� ker��m�ll� ihmisilt� kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut s�hk�postiini runsaasti ideoita. Niiden avulla my�s kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme my�hemmin julkistamaan p�ivitetyn ja t�ydennetyn listan normien v�hent�miseksi. My�s julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meid�n kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.  
Hyv� puoluevaltuusto, 
Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - t�m� on vaalien tunnuslauseemme. 
Se kiteytt�� ��nest�j�lle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, miss� tilassa Suomi nyt on. Se on ep�kunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mit� Keskusta aikoo asialle tehd�. Jos saamme vaaleissa kansalta riitt�v�n vahvan valtakirjan, me l�hdemme pist�m��n Suomea kuntoon. 
Vaalilauseemme on lyhyt ja selke�. Se sanoo ��neen n�iden vaalien t�rkeimm�n asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on teht�v� ne asiat, jotka ovat j��neet tekem�tt�.  
Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. T�m� leima ly�d��n kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siit�, mist� jokaisen yksitt�isen asian kohdalla on perimmilt��n kyse. Leima kertoo: t�m�nkin haluamme tehd�, jotta Suomi saataisiin kuntoon.    
 
Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvit��n vain poikkeuksellisen yhteisty�n kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan. 
Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, miss� osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiiriss�. Meid�n suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava m��r�tietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. L�hdemme tekem��n yhdess� niit� ratkaisuja, jotka viel� odottavat p��t�ksi�. 
Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mit� luottamuksen rakentaminen meilt� jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekij�it� ja Suomen selvi�misen suunnann�ytt�ji�. Vallanjakopuheet ennen vaaleja �rsytt�v�t minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin ��net on laskettu.  
Olemme poliittisten hy�kk�ysten keskipisteess�, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kest�mme. Meid�n missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selke�. Me emme l�hde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten v��rinymm�rt�jien emmek� tunkion tonkijoiden joukkoon. T�m� tilanne vaatii kylm�p�ist� uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sek� luottamusta siihen, ett� voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme. 
Minulla ei ole viel� monista vaaleista kokemusta, mutta henkil�kohtaisesti olen pit�nyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eik� tahallisesti ymm�rret� v��rin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mielt� poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niist� tiukasti. Keskustelut k�yd��n asioista, mutta henkil�t j�t�mme rauhaan. 
Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, ett� otamme edell� esitt�m�ni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehd��n omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon n�k�aloja luova. 
Laitetaan Suomi yhdess� kuntoon!

Juha Sipil�

-----------------------------------------------


17.11.2014 - Keskustalaisia ajatuksi

Keskustalaisia_ajatuksia_1711201.pdf

Keskustalaisia ajatuksia 
 
Kiitos viel� kaikille seurakuntavaaleissa ��nest�neille sek� Kirkko kuuluu kaikille, ryhm�n ehdokkaille. Seurakuntavaaleissa saimme vaalivoiton 758 ��nell�, joka oli 50,16% annetuista ��nist� lis�ksi saimme yhden lis�paikan eli 12 valtuutettua 23:sta  mahdollisesta kirkkovaltuutetusta.

Sitten puoluesihteeri Timo Laanisen ajatuksia Keskustan Varsinais-Suomen piirikokouksessa viime lauantaina Paimiossa. Puheessaan Laaninen esitti puolueen kannatuksen, joka on Keskustalle kaikkien aikojen korkein, mit� on saatu YLE:n tekemiss� gallup-tutkimuksissa eli 25,5% H�n kuitenkin totesi, ett� ei tarvitse menn� ajassa kauaksi taaksep�in kun se oli puolet pienempi, eli nopeat muutokset ovat mahdollisia molempiin suuntiin. T�m� on pidett�v� mieless� nyt alkavassa vaality�ss�.


Puoluesihteeri Laaninen muistutti, ett� maamme julkinen talous on nyt viritetty 2007 tasolle ja useat yritykset pohtivat, ett� kannattaako Suomeen
en�� investoida. T�h�n on saatava selv� muutos. Keskustan vaihtoehto on biotalous ja uusiutuvien luonnonvarojen k�ytt�, sek� metsien ja peltojen tuotto. Yritystaloutta on elvytett�v� kasvurahastoilla. Jokaisen on otettava 
vastuuta l�hiyhteis�st��n. Huolenpitoj�rjestelm�t on oltava kunnossa niille, jotka eiv�t omin avuin selvi�. 
 
Keskusta onkin aktiivinen poliittinen j�rjest�, joka tekee ty�t� my�s  paremman ja elinvoimaisemman P�yty�n puolesta.
                                                              
Heimo Pohjanpalo
Keskustan P�yty�n Kj:n puh.joht.

-----------------------------------------------------

28.10.2014 - keskustan Yl�neen alueen paikallisyhdistykset

Hammashoidon_alasajoon_ei_perusteita.doc

Hammashoidon alasajoon ei perusteita

P�yty�n kansanterveysty�n kuntayhtym� suunnittelee kaikessa hiljaisuudessa hammashoidon radikaalia supistamista, mik� tarkoittaa toteutuessaan hammasl��k�rin vastaanoton loppumista Yl�neelt� ja ehk� Riihikoskelta. Asia on esill� huomenna keskiviikkona kokoontuvassa kuntayhtym�n valtuustossa. Edes kunnanhallituksia ei ole informoitu suunnitelmista, eik� vanhusneuvostoa, vaikka laki sit� edellytt��.


Kuntayhtym�ss� on kuusi hammasl��k�rin virkaa, joista vain kaksi on saatu t�ytetty�. T�m�n takia kuntayhtym� joutuu ostamaan sadoillatuhansilla euroilla palveluja yksityisilt�. Yhden tai kahden hammashoitolan lopettaminen ei poista ongelmaa eik� tuo s��st�j�. Taloudellinen tilanne ei parane, mutta palvelut heikkenev�t ratkaisevasti osassa kuntaa.
Jos hammasl��k�rin virkoja ei saada t�ytetty�, palkkatarjousta pit�� voida katsoa joustavasti.


Hammashoito aiotaan keskitt�� Auraan ja Kyr��n, jotka sijaitsevat vierekk�in 15 kilometrin ja 12 minuutin ajomatkan p��ss� toisistaan. Toinen puoli kuntayhtym�� j�isi samalla ilman hammasl��k�rin palveluita. Yl�neelt� on Auraan 34 ja Kyr��n 38 kilometri�. Onko tarkoitus, ett� kuntalaisia ajetaan hakemaan palveluita naapurikunnista.

Yl�neell� koulu sijaitsee kuntataajamassa. Koululaiset siirtyv�t hammasl��k�riin k�velem�ll�. Jos k�yt�nt��n tulee muutoksia, kustannukset tulevat v�ist�m�tt� kasvamaan. My�s koulun arki ja opetus h�iriintyv�t, kun hammasl��k�riin joudutaan l�htem��n ryhm�ss� ja matkaan kuluu odotusaikoineen v�hint��n puoli p�iv��.

N�in isoa uudistusta ei pid� tehd� vaiheessa, kun sote-uudistus on tulossa parin vuoden p��st�. Silloin p��t�svalta siirtynee joka tapauksessa kauemmas. Mit� j�rke� on ajaa palveluita alas t�ss� vaiheessa?


Keskustan Yl�neen alueen paikallisyhdistykset

 

 

7.4.2014 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�

Valtuustoasioita_07042014.doc

Keskusta P�yty�

Kunnanvaltuusto 7.4.2014 Luontokapinetti Yl�ne

Asia 5. Kiinteist�n ostaminen, Saura Jouni / M�ki�isten kyl�

Arvoista puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm� keskusteli eilen illalla pitk��n ja v�rikk��sti kyseisest� kaupasta ja siihen liittyvist� muista asioista. Ryhm�p��t�st� emme tehneet, mutta perusn�kemys oli, ett� kauppa voidaan tehd�. Se on hinnaltaan kohtuullinen. Ydinasia on, ett� vaihtomaata saatetaan tarvita l�hiaikoina, mik�li Riihikosken taajaman liikenneyhteyksi� joudutaan j�rjestelem��n uudelleen. T�st� oli puhetta jo kunnanhallituksessa, kun viranhaltijat esitteliv�t Sauran maakauppaa.

Voi tuntua, ett� keskustan valtuustoryhm� py�rt�� saman tien edellisess� kokouksessa j�tt�m�ns� aloitteen, jossa ehdotimme, ett� kunnan tulee l�ht�kohtaisesti pyrki� hankkimaan maata rahallista korvausta vastaan, ilman maanvaihtoja. Ryhm�n kanta on tullut julkisuudessa ehk� hieman ep�tarkasti kirjattua. Emme t�ysin sulje pois maanvaihtoja, mutta niist� tulee pyrki� eroon. Ensi sijassa tarkoitus on ohjeistaa viranhaltijoita maakauppojen valmisteluvaiheessa. Ja mik�li olen ymm�rt�nyt, my�s viranhaltijat ovat olleet samaa mielt�. Rahakorvaus selkeytt�� hinnoittelua.

Asia nousi esiin edellisen maakaupan yhteydess� muutama viikko sitten. Alun perin vaihtomaina tarjottujen kiinteist�jen arvot olivat niin alhaisia, ett� meit� valtuutettuja olisi voitu moittia/syytt�� kunnan omaisuuden hukkaamisesta. Nyt hinnat saatiin edes likimain vastaamaan k�ypi� arvoja. Sekin on syyt� mainita. Emme vastustaneet Lehtisen kauppaa, vaan halusimme hinnan n�kyviin.

Mutta t�h�n Sauran maakauppaan. Mielest�ni pohjaesitys voidaan hyv�ksy� ja kauppa tehd�.

 

Asia 6. Neuvottelutilanne Tarvasjoen kunnan kanssa

T�ss� jotain mietteit�, joista ryhm�ss� on keskusteltu.

Selvitys voidaan tehd�, mutta se ei tarkoita eik� sit� pid� tulkita niin, ett� olisimme valmiita kuntaliitoksen Tarvasjoen kanssa. Niin ei ole ja jos asiaa katsotaan pelk�st��n taloudelliselta kannalta, liitoshanke kannattaa pist�� j�ihin saman tien. P�yty� ei hy�dy liitoksesta. Onko l�ydett�viss� muita, t�rkeit� perusteluja liitokselle? Asia kannattaa katsoa loppuun asti.

Kuntaliitosneuvotteluilla on julmettu kiire, jos P�yty�n ja Tarvasjoen liitosesitys halutaan saada edes rinnakkaisvaihtoehdoksi Liedolle. K�yt�nn�ss� liittymissopimuksen sis�lt� pit�� olla valmis viikon p��st�, jotta kuntalaisten kuuleminen ehdit��n j�rjest��.

Auranmaa ja sen per��n haikaileminen alkaa olla niin sanotusti menneen talven lumia. Halukkuutta siihen ei juuri ole.

* * * * *

Koko kuntaliitosasia menee k�yt�nn�ss� uusiksi, kun hallituksen ja opposition yhteinen sote-tavoite julkistettiin. Kuntia on vaadittu yhteen sen takia, ett� niist� saadaan riitt�v�n vahvoja huolehtimaan kattavasti sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt koko sote-paketti ehdotetaan siirrett�v�ksi viidelle erva-alueelle, jotka vastaavat palvelujen j�rjest�misest�. Miten palvelut tuotetaan ja kenen toimesta, se on erva-hallinnon asia. Erva ei niit� itse tuota. Palvelujen j�rjest�minen ja tuottaminen erotetaan � tai siis sellaista on ehdotettu. Lopputuloksesta ei tied� viel� kukaan.

Sit�k��n ei ole p��tetty, miten erva-alueet ker��v�t rahansa. Kierr�tet��nk� rahat kuntien kautta vain hoitaako valtio rahoituksen kokonaisuudessaan.

Joka tapauksessa kunnan rooli kapenee, jos ja kun koko sosiaali- ja terveyspuoli siirtyy ervan vastuulle.

------------------------------------

9.12.2913 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�

Kouluverkkoesitys_091213.doc

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut ja .. hyv�t kuntalaiset. Ilahduttavaa, ett� teit� on t��ll� n�in paljon.

 

Tulen tekem��n keskustan valtuustoryhm�n nimiss� poikkeavan esityksen koulujen lakkauttamisasiaan, mutta siit� lis�� tuonnempana.

 

Olen harmistuneena ja pettyneen�kin seurannut viime p�ivien kouluista k�yty� keskustelua paikallislehden palstoilla. Koulut ja ihmiset on pantu tappelemaan kesken��n, ja aivan turhaan. Kenen etuja t�m� t�llainen palvelee?

 

Koulujen v�ki on peloteltu sanomalla, ett� jos kahta koulua ei saada kiinni, s��st�t otetaan kaikilta. Sellaista esityst� saati p��t�st� ei ole. Se tarkoittaisi, ett� koulut pistet��n mahdottoman eteen.

 

Heikentyneen taloustilanteen takia kaikilta kunnan sektoreilta vaadittiin kes�ll� kahden prosentin s��st�t viel� t�lle vuodelle. Koulujen v�ki sai kokoon puolet t�st�, kun kaikesta mahdollisesta nipistettiin, v�lipaloista, koulujen v�lisist� kisoista, jopa kynist� ja vihoista. Nyt pit�isi s��st�� nelinkertaisesti. Ei onnistu.

 

Sitten siihen esitykseen. Ehdotamme, ett� Rannanm�en koulu lakkautetaan 1.8.2014. Haverin koulu lakkautetaan sek� Karinaisten ja Heikinsuon koulut keskitet��n yhteen toimipaikkaan 1.8.2015.

 

T�t� ei kuitenkaan voida tehd� t�ss� kokouksessa, koska kuntalaisille pit�� varata asianmukaisesti kuulemis- ja tiedonsaantimahdollisuus. Rannanm�ess� ja Haverilla niin on tehty, mutta ei Karinainen-Heikinsuolla.

 

Sen takia keskustan valtuustoryhm� tekee asiassa p�yd�llepanoesityksen ja ehdotuksen asian palauttamisesta uuteen valmisteluun, jotta kuntalain pyk�l�t tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Seuraava valtuusto lienee helmikuun alussa. Asiat ehdit��n hoitaa siihen menness�.

 

Valtuustoryhm�n esitys perustuu alkuper�iseen kouluverkkoselvitykseen vuodelta 2010. S��st�j� tarvitaan ja t�st� niit� toivon mukaan saadaan. Ensi vuoden talousarvio on 2,3 miljoonaa euroa miinuksella eik� se t�ll� muuksi muutu. Vaikutukset alkavat n�ky� kahden kolmen vuoden p��st�.

 

Keskustan valtuustoryhm� oli valmis hyv�ksym��n t�m�n kolmen koulun lakkauttamisen kolme vuotta sitten. Niin nytkin. Kunnan taloustilanne oli vakava kolme vuotta sitten, nyt se on viel� vakavampi ja surkeammaksi on menossa. Ellei t�m� k�y, tulemme kannattamaan p��t�sehdotusta ja kaikkien kyl�koulujen jatkamista, kuten kolme vuotta sitten.

 

T�m� ei kuitenkaan riit�. Esit�mme talousarviopyk�l�ss�, ett� kuntaan ryhdyt��n laatimaan uutta kouluverkon kehitt�missuunnitelmaa. Nyt esitykset ovat tulleet yksitt�in ja ilman, ett� kokonaisuutta on mietitty. Pohjapaperina on vain p�ivitetty kouluverkkoselvitys.

 

Veikko Niittymaa

puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm�

 

------------------------------------------------

9.12.2013 - Veikko Niittymaa - Keskustan valtuustoryhm�n

Talousarvio_ryhmapuheenvuoro_091213.doc

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyv�t valtuutetut.

 

K�siss�mme olevat talousarvio ja taloussuunnitelma on synkk�� luettavaa. Se ei paljon auta, ett� samanlaisia kirjoja on esill� hyvin monissa kunnissa. Talousarvion loppusumma on 2,3 miljoonaa euroa miinuksella. Seuraavat vuodet on saatu n�ytt�m��n hiukan paremmilta, mutta se lienee ensi sijassa toiveajattelua. T�m�n p�iv�n Turun Sanomien p��kirjoitus toteaa karusti, ett� talouden elpyminen n�ytt�� siirtyv�n aina vain tuonnemmaksi ja kasvu j�� matalaksi viel� pitk��n. Kunnassa nousua saadaan odottaa viel� kauemmin, sill� kuntatalous el�� vuoden kahden viiveell�. Rahany�rej� on pakko pit�� tiukalla pitk��n.

 

Valtuustoryhm�ss� keskusteltiin eilen pitk��n taloustilanteesta ja keinoista siihen vastaamiseksi. S��st�ehdotuksia tarvitaan, tai pikemminkin karsimista. �skeinen kouluverkkolinjaus on toivottavasti oikeansuuntainen, vaikkei se juuri ket��n miellyt�.

 

Kuten aiemmin mainitsin, keskustan valtuustoryhm� esitt��, ett� kuntaan ryhdyt��n laatimaan kolmen koulun sulkemisen valmistelun ohella uutta kouluverkon kehitt�missuunnitelmaa. Nyt esitykset ovat tulleet yksitt�in ja ilman, ett� kokonaisuutta on mietitty riitt�v�sti. Eik� t�m� koske vain sivistystointa. Yht� lailla pit�� katsoa perusturva ja tekninen puoli, koko kunta. Ja otetta pit�� tiivist�� ylikunnallisista tahoista kuten kuntayhtymist�, joiden laskut ovat pian puolet kunnan kaikista menoista.

 

Rakenteellisena muutoksena valtuustoryhm� esitt��, ett� P�yty�n kunnan hallinto keskitet��n Riihikoskelle virastotaloon. Yl�neen ja Kyr�n toimipisteet otetaan muuhun k�ytt��n ja jos niit� ei tarvita, kiinteist�t voidaan myyd� tai vuokrata. On tehotonta hajottaa hallinnon voimavaroja useaan paikkaan.

 

Samaten on j�rkev��, ett� virkojen t�ytt� siirret��n t�llaisessa tilanteessa kunnanhallitukselle, eli luottamusmiehille.

 

Aikataulusta viel�. Tarkoitus on, ett� n�it� asioita voidaan k�sitell� jo seuraavan vuoden 2015 talousarvion yhteydess�.

 

Veikko Niittymaa

puheenjohtaja

Keskustan valtuustoryhm�

------------------------------------------------------------

 

9.12.2013 Valtuuston kokous

Valtuuston puheenjohtaja Markku Aution loppusanat

 

Markku_Aution_puhe_091213.doc

 

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kuntalaiset!

 

Valtuustokauden ensimm�inen vuosi on kohta takana.

 

Monelle uudelle valtuutetulle vuosi on ollut ty�nt�yteist� tutustumista kunnan asioiden hoitoon ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Samalla on perehdytty kokousty�skentelyyn, ja erityisesti valtuustoryhmiss� on ilmaistu rohkeasti omaakin mielipidett�. 

Suomalaisessa demokratiassa kaikkien mielipide on yht� arvokas ja oikea. Kunnan p��t�kset tosin joudutaan tekem��n enemmist�n mukaisina ja silloin asiasta ��nestet��n, jollei valmistelun aikana ole l�ytynyt kaikkien hyv�ksym�� ratkaisua eli kompromissia p��t�kseksi.

T�rke�� onkin, ett� valtuutettu osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulutus-, info- ja strategiatilaisuuksiin ja tuo niiss� aktiivisesti esille omia n�kemyksi��n ja kysymyksi��n, koska mik��n kysymys ei ole tyhm�.

 

Nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa valitettavan usein t�rke�t p��t�kset palveluista ja muista kunnan asioista joudumme yh� useammin tekem��n taloudellisten tosiseikkojen pohjalta � tosin niiss�kin tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus pit�� huomioida.

 

Erityisesti t�m�n vuoden aikana kunnat - viranhaltijat ja luottamusmiehet -  ovat joutuneet k�ytt�m��n kohtuuttoman paljon aikaa valmisteluun ja selvityksiin sote- ja kuntarakenneasioissa. Niihin en t�ss� vaiheessa k�yt� Teid�n valtuutettujen aikaa en�� kertaamalla niiden ep�selv�� tilannetta. Optimistisesti totean, ett� uskon Turun ja Loimaan kaupunkien v�liin j��v�n tulevaisuudessa maaseutumaisen, modernin kunnan, johon P�yty�kin kuuluu ja kaikille kuntalaisille turvataan kunnolliset sote-palvelut!

 

Haluan t�ss� viel� siteerata ja - samalla yhty� siihen-  arkkipiispa Kari M�kisen lausuntoa, jonka luin eilisest� lehdest�:

�H�nen mukaansa Suomessa olisi nyt pys�htymisen paikka. Yhteiskunta on pahasti jakautunut ja taloudellisista arvoista on tullut ylikorostuneita. Hyvinvointi on kasvanut, mutta niin on kovuuskin. Keskukseen on noussut vahva ja menestyv� yksil�. Hauraiden, v�syneiden, k�mpel�iden, ujojen tai sosiaalisesti rajoittuneiden edellytykset ottaa palansa hyvinvoinnin kakusta ovat v�hentyneet.�

�Arkkipiispa ei my�sk��n pid� rakenne-sanasta. Se pilkahtelee esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja peitt�� alleen oikeita ongelmia. Joskus tuntuu, ett� asiat ajatellaan saatavan korjattua rakenteet korjaamalla.�

 

Kiitokset Teille P�yty�n kunnanvaltuutetut asiallisesta kokousty�skentelyst� vuoden 2013 aikana � siit� on hyv� jatkaa tulevaan, varmasti yht� ty�nt�yteiseen vuoteen 2014!

 

Kiitokset kuuluu my�s P�yty�n kunnan viranhaltijoille menneen vuoden asioiden hyv�st� hoidosta ja valmistelusta!

 

Kaikille paikalle olijoille toivotan Riemukasta Joulun Odotusta ja Antoisaa Uutta Vuotta 2014!

 

Markku Autio

Valtuuston pj.

 

-------------------------------------------------------------

 

26.11.2013 - Kunnallisj�rjest�n syyskokous

 

Keskustan P�yty�n Kunnallisj�rjest� on pit�m�ss��n kokouksessa 26.11.2013 valinnut vuoden 2014 hallituksen.

 

Puheenjohtaja jatkaa Heimo Pohjanpalo

varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Ketola.

 

Muut hallituksen j�senet ovat;

Ilkka Ali-Rontti, Reijo Hartikka, Timo Jytil�, Rauno Kajander, Hilkka Lindgren, Suvi Lindgren, Marika Loponen, Veikko Pitk�nen, Tapio Ruohola ja Ville Simola.

 

Toiminnan tarkastajiksi valittiin; Tarja Salo ja Touko Verho.

 

Vuoden 2014 toiminnassa mm. Jatketaan kuukausipalaverien j�rjest�mist�, jossa k�sitell��n ajankohtaiset kunta-asiat ja luottamushenkil�iden tilanne katsaukset, lis�ksi pyrit��n j�rjest�m��n eri kunta-asiosta teematilaisuuksia.

Osallistutaan kev��n EU-vaali ja syksyn seurakuntavaalien valmisteluun.

Keskustan puoluekokous Turussa 2014 kes�kuussa vaati my�s talkoohenkisten

j�senten ty�panosta j�rjestelyiss�.

 
-------------------------------------------------------------

8.11.2013 - Heimo Pohjanpalo

P�yty�l�isten kuntalaisten kuuleminen

Kouluverkkoselvityksen johdosta j�rjestettiin 5.11.2013 Riihikosken Kisariihess� kuntalaisten kuulemistilaisuus, tilaisuus oli mielest�ni hyv� kuntalaisille ja valtuutetuille, paikalle oli kutsuttu kaikki p�yty�l�iset valtuutetut.

Valtuutettujen vajaa edustus tilaisuudessa j�i hieman ihmetytt�m��n itse�ni, paikalla olleiden valtuutettujen edustus oli seuraava:

KD 100% (1 valtuutettu), kesk 87% (12 valtuutettua), PS 66% (2 valtuutettua), kok 27% (3 valtuutettua), SDP 25% (1 valtuutettu), Vas 0% (ei yht��n valtuutettua), yhteens� 35 valtuutetusta oli paikalla 19 henkil��.

Erityinen kiitos kysymyksist� illan tilaisuudessa Rannanm�en ja Haverin koulun edustajille ja kyl�yhdistyksille sek� viranhaltija vastauksista Laurikaiselle, Nukariselle ja Jokelalle.

Tilaisuudessa tuli esille useita uusiakin n�kemyksi� kyl�koulujen merkityksest� kylille sek� samalla my�s kunnalle. Toivottavasti tilaisuudesta laaditaan muistio, kaikille valtuutetuille tiedoksi, ett� voisivat sitten arvottaa ne oikein p��t�sratkaisuja tehdess��n.

Yht.ty�terv. Heimo Pohjanpalo

------------------------------------------

15.10.2013 - Toni J�lk�, koulutulautakunnan vpj

Kouluverkkoselvityksen p�ivitt�minen

Kouluverkkoselvitys_151013.doc


Koulutuslautakunta p��tti 18.9.13 kokouksessaan kouluverkkoselvityksen p�ivitt�misest� tunnetuin seurauksin. Itse esitin monia puolustavia mielipiteit� Haverin kyl�koulun puolesta ja my�s Rannanm�ki sai puolustavan kommentin. Omia mielipiteit�ni en kuitenkaan kirjauttanut. Kokouksen kulun ilmapiiri� kuvasti hyvin kommentti �eik� t�t� asiaa ole jo niin kauan k�sitelty� Niin lautakunnan j�senten kuin viranhaltijoidenkin puolelta tietty� v�symyst� on asian hoidossa. Onhan asiaa vatvottu jo monet kerrat. ��nestykseen asiassa ei menty koska selv� enemmist� oli p��t�sehdotuksen puolella ja p��t�s kirjautettiin yksimielisen� p�yt�kirjaan.

N�in uutena valtuutettuna asioiden kiireellisyys aiheuttaa p��nvaivaa. Kyseiseen lautakunnan kokoukseen emme saaneet kouluille tehtyj� kuntokartoitus/ remontointitarve listoja. Meille kerrottiin ett� niit� on pyydetty useaan kertaan, mutta niit� ei vain ole toimitettu. Rannanm�en osalta saimme selosteen jossa ei kuitenkaan mainittu euroja. Haverin osalta sain tietooni ett� t�llainen kartoitus on tosiaan tehty mutta mainittavia korjaustarpeita ei ilmennyt. Korjaustarpeita on muissakin kouluissa joten tasapuolisuuden vuoksi kaikki tieto tarvitaan n�it� p��t�ksi� teht�ess�. Haverin kohdalla perusteina lakkautukselle lukee, ett� koulussa ei ole teknisen ty�n tilaa. Itse olen monet puuty�t tehnyt erillisess� rakennuksessa sijaitsevassa teknisess� tilassa, joka on edelleen opetusk�yt�ss�.

Viimeisimm�t liitteiden p�ivitykset yhteens� seitsem�n kappaletta saimme s�hk�postilla 16.9 ja 17.9. N�iden mukana oli liite koulujen tuloista ja menoista. Lis�ksi yhden j�senen s�hk�postiosoite oli v��r�. En tied� muista, mutta itse en yrityksist� huolimatta pystynyt sis�ist�m��n kaikkea saamaani tietoa, enk� tutkimaan niiden todenper�isyytt�. Toivoisin yhteen vedettyj� laskelmia eri vaihtoehdoista sek� n�in niiden vertailumahdollisuutta helpommin. Koska, yhteen vedettyj� laskelmia ei ole. Kukaan ei todella tied� mit� on p��tt�m�ss� ja mihin kyseiset p��t�kset lopulta johtavat. T�m�n vuoksi asioita py�ritell��n kerta toisensa j�lkeen kaikkien ollessa hieman eri mielt� tai sitten tyydyt��n yleiseen mielipiteeseen.

Kokouksen j�lkeen ilmestyneest� Haverin kyl�yhdistyksen ja Haverin koulun johtokunnan laatimasta vastineesta k�y ilmi ett� Haverin osalta kiinteist�menoihin (52640,97�) sis�ltyy vuoden 2012 keitti�remontti. Joka oli yli 10 000 euroa. Jatkossa kiinteist�menot ovat siis yli 10 000 euroa pienemm�t. 

Lis�ksi lainaus Haverin kyl�yhdistyksen ja johtokunnan vastineesta �Koulujen tulot ja menot(2012) yhteenvetotaulukossa Haverin koulun hallinnon laskennalliset menot ovat todella suuret(esim. Kaulanper�n kouluun verrattuna l�hes kuusinkertaiset). Olemme pyyt�neet t�h�n selvityst� Market Kulovedelt� ja h�n on vahvistanut ett� t�ss� kohdassa on virhe�. Itse olen luottanut annettuihin lukuihin, mutta ilmeisesti niihin tulee ottaa kriittisempi ote.

N�ihin annettuihin lukuihin perustuen ja t�ll� aikataululla p��t�mme kyl�koulujen lakkauttamisesta! itse en ole Rannanm�en koulussa k�ynyt eik� siihen koulutuslautakunnan kautta ole tarjoutunut mahdollisuutta. Olisiko pit�nyt tutustua?

Kunnanjohtaja Kari Jokela kertoi Keskustan kuukausipalaverissa ett� investointimahdollisuudet on k�ytetty uuden p�iv�kodin valmistumisen j�lkeen. Haverin koulu pystyy toimimaan suuremmallakin oppilasm��r�ll� kunnes on varaa laajentaa muualla. Eik� pieni koulu ole huono vaihtoehto, siit� on vain tehty sellainen. Riihikosken koulu on ilmeisesti j��m�ss� pieneksi ilman kyl�koulujen lakkauttamistakin, joten investointeja on tulossa. Mutta mill� rahalla ne toteutetaan?

Toni J�lk�
Koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja

--------

19.10.2013 - Juha Sipil�, Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja

Nuorten syrj�ytyminen pys�ytett�v� yhteisin ponnistuksin.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipil�n mielest� meid�n on yhteistuumin pys�ytett�v� yhteiskuntamme kasvava eriarvoistumiskehitys. Erityisen huolissaan Sipil� on syrj�ytymisuhan alla olevista nuorista, erityisesti nuorista miehist�. Eri tutkimusten mukaan syrj�ytymisvaarassa voi olla jopa joka viides ik�luokkansa nuori.

- Pelk�t yhteiskuntapolitiikan tai talouspolitiikan toimet eiv�t pure n�ihin nuoriin. Tarvitaan t�sm�toimia, huolenpitoa ja aitoa v�litt�mist�. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteista, Sipil� muistuttaa.

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointi on rakennettu ty�nteolle. Siksi meid�n on pidett�v� kiinni kaikkien oikeudesta ja velvollisuudesta ty�h�n. Globaalissa ty�njaossa k�sill� tekemiseen liittyv�t ty�t ovat pitk�lti siirtyneet halvemman ty�voiman maihin. T�m� voi olla osaltaan syrj�ytymiskehityksen taustalla.

- Meid�n on l�ydett�v� uusia keinoja k�sill� tekemisen ammattien s�ilymiseksi Suomessa. Vihre� talous ja bioenergia voivat luoda uusia ty�mahdollisuuksia, Sipil� per��nkuuluttaa.

Sosiaaliturvassa on Sipil� mielest� kehitt�misest�. Yhten� mahdollisena keinona syrj�ytymisen ehk�isyss� Sipil� pit�� KELA:n tutkimusjohtaja Heikki Hiilamon kev�ist� esityst� siit�, ett� alle 25-vuotiaan perheett�m�n ihmisen ihmisen ei pit�isi saada vastikkeetonta toimeentloa, vaan ennemmin tuettua ty�t�. Toimeentulotukea my�nt�v�t kunnat eiv�t saa p��st�� itse��n liian helpolla - antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa t�lle paikkaa yhteiskunnassa ja ty�n tai koulutuksen tuomaa el�m�n merkityksellisyytt�.

- Toimeentulotukij�rjestelm� luotiin alun perin viimesijaiseksi avuksi. Nyt siit� on tullut valitettavan monelle pysyv�inen toimeentulon l�hde. Jossain tapauksissa j�rjestelm�mme voi siis jopa passivoida ihmisi� eik� kannusta tarttumaan uusiin asioihin. En voi uskoa, ett� rahallisen tuen saantiin kytketyst� ty�nteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuel�m�lle mit��n haittaa, Sipil� linjaa.

Sipil� puhui Keskustan sosiaalipolitiikan linjasta Hyvinvoinnin kantajat -seminaarissa Helsingiss�.

- Keskustalainen politiikka ei vaadi ihmisilt� omavastuuta vaan se uskoo ihmisten omavastuuseen. Se kannustaa ihmist� omavoimaisuuteen. Emme nojaa vain valtioon, emmek� toisaalta yksil�n p�rj��miseen. Me kunnioitamme ihmisten olemusta, jonka mukaan ihmiset perimm�lt��n haluavat kantaa vastuuta itsest��n ja muista. T�m�h�n oli jo Santeri Alkionkin johtoajutuksia.

--------------------------------------

L��k. tri Jaakko Kivisaari - Sauvo (Yl�neen SoTe illassa)

Juhannustarina - Hiiri kissalla r��t�lin�

Hallituksella oli suuri kansa el�tett�v�n��n, ja se mietti, miten saisi hankituksi kansalle kylliksi ruokaa. Koska se oli fantastisen n�pp�r� ajatuksiltaan, se p��tti perustaa kuuden kaverin liikkeen. Liike valmisti asiakkailleen sellaisia hy�dykkeit�, mit� n�m� tilasivat. Kauppa k�vi hyvin ja Hallitus oli onnellinen.

Kerran liikkeen oven eteen ilmestyi suuri V�est�nmuutos. Kauhusta vavisten Hallitus kysyi, kuinka voisi olla avuksi.

- Tulin ksym��n palveluita, vastasi V�est�nmuutos harvakseltaan, katsellen uteliaana kuuden hengen Hallitusta, joka istui p�yd�n ��ress� ja jonka ajatukset suihkivat kuin nopeinkin neula.

- Kas, mik�p� siin�, tehd��n vaan t�llainen soteuudistus, sanoi Hallitus, tempaisi mittanauhansa ja rupesi ottamaan V�est�nmuutoksesta mittaa. Lupasipa viel� tehd� ty�n nopeasti ja hyvin. V�est�nmuutos sanoi piankin tulevansa katsomaan, mit� palveluita saadaan aikaan ja poistui, tosin hiukan ihmetellen, mihin noita mittoja tarvittiin.

Mutta eih�n Hallitusparka ollut ikin� tehnyt V�est�nmuutoksen vaatimia palveluita! Hermostuksissaan se asetteli m��r�aikoja ja ty�ryhmi�, kunnes k�vi ilmi, ettei tietoa ja taitoa en�� mitenk��n riitt�nyt edes soteuudistuksen valmistamiseen, palveluista puhumattakaan.

Kun V�est�nmuutos tuli palveluitaan noutamaan, oli Hallituksen tunnustettava, ettei soteuudistuksesta aiotussa muodossa tullutkaan mit��n.

-No, mitenk�s min� ne palveut sitten saan? kys�isi V�est�nmuutos.

- Asetetaan nyt uusi m��r�aika, niin kyll� sitten asiat j�rjestyv�t, oli Hallituksen valehdeltava. Koska V�est�nmuutos tarvitsee kipe�sti palveluita, se nuristen hyv�ksyi t�m�n ja poistui liikkeest�.

Mutta eiv�t V�est�muutoksesta otetut mitat uusissakaan ty�ryhmiss� asettuneet mill��n muotoa tukemaan palveluiden j�rjest�mist�. Kun V�est�nmuutos tuli taas palveluitaan kysym��n, oli Hallituksen h�diss��n tunnustettava, etteiv�t m��r�ajat taaskaan pit�neet.

- No, tuleeko t�st� yht��n mit��n? murahti V�est�nmuutos jo kunnolla kiukkuisena.

- Laitetaan nyt viel� suurempi ty�ryhm� t�t� selvitt�m��n, lupasi Hallitus. V�est�muutos hyv�ksyi hammasta purren viel� t�m�nkin ja sanoi piankin tulevansa palveluitaan noutamaan.

Seuraavalla kerralla V�est�nmuutoksella oli mukanaan tuore yst�v�ns� Suurin oppositiopuolue, ja kun ilmeni, ettei suurikaan ty�ryhm� ollut saanut aikaan mit��n toteuttamiskelpoista, he yhdess� hy�kk�siv�t Hallituksen kimppuun ja s�iv�t sen suihinsa.

-------------------------------------

Kanafarmari Keih�skoskelta 23.5.2013

Kouluasiaa ja muutakin          pdf-versio 

Jo t�h�n valtuustokauteen l�hdett�ess� oli selv��, ett� ajat P�yty�ll� tulevat muuttumaan. Miljoonien eurojen yhdistymisavustukset loppuvat ja valtio pienent�� osuuksiaan kustannuksista. T�h�n t�ytyy reagoida, se on selv� juttu.

 

On totta, ett� edellinen valtuusto on p��tt�nyt rajan, milloin kouluasioihin palataan. Se raja t�yttyy nyt yhten� vuotena Rannanm�ess�; sen j�lkeen oppilasm��r� nousee.

 

Mielest�ni kuitenkin lakkauttamisp��t�kset tulisi tehd� niin, ett� tuleva ekaluokkalainen tiet�� varmasti, miss� koulutaipaleensa aloittaa. Se tosiasia on kaikkien syyt� my�nt��.

 

Viime kuukausipalaverissa esitin, ett� jouluun menness� on oltava ajatus siit�, mit� kouluverkolle tulee tapahtumaan ensi vuonna. Kouluverkossa on paljon mietitt�v��, koska nyt jo lienee selv��, ett� esim. Riihikosken koulu on k�ym�ss� ahtaaksi. Jos koulua joudutaan laajentamaan, yhdistet��nk� silloin muitakin kouluja? Toki on todella iloinen asia, ett� oppilasm��r� lis��ntyy.

 

On helppoa sanoa, ett� t�m� on pelkk�� kyl�politiikkaa, kuten olen jo kuullut, mutta ei se pelkk� Rannanm�ki alij��m�� poista. T�ss� tarvitaan s��st�j� kaikilta hallinnonaloilta. Esityksi� kyll� niist�kin on varmasti tulossa.

 

T�h�n kun lis�t��n viel� sote-soppa, niin keitto on valmis. Taitaa k�yd� niin, ett� kun ensi kertaa p��see valtuustoon, niin ensin suljetaan koulut ja sitten viel� pakkoliitos Loimaan kanssa. T�h�n maan hallitus n�k�j��n pyrkii. Toisaalta, jos t��lt� Yl�neen p��st� on jo kaikki suljettu, niin lieneek� sill� en�� sitten v�li�, miss� kunnassa ollaan. Mutta t�h�n kaikkeen on ly�t�v� jarrua. Muutoksia tulee aina, mutta uskon, ett� vapaaehtoisuus ja asioiden kypsyttely on parempi konsti kuin h�t�iset p��t�kset.

 

Siin� miss� muissa l�hialueen kunnissa tehtiin valtuustosopimuksia eri puolueitten kesken menojen pienent�miseksi, P�yty�ll� keskityttiin erilaisiin sopimuksiin.

 

Hyv�� kes��!

t. kanafarmari Keih�skoskelta

-------------------------------------------------

Keskustan Varsinais-Suomen piirin SoTe ilta Yl�neell� 8.5.2013

Annika Saarikon puhe (yotube)

http://www.youtube.com/watch?v=Xd--sGb_rZA

Juha Rehulan puhe (youtube)

http://www.youtube.com/watch?v=rABmF0UxXH8

---------------------------------------------------

Heimo Pohjanpalo 23.1.2013

P�yty�ll� yhteisty� t�rke��

Seurattuani lehteriyleis�n paikalta P�yty�n kunnanvaltuuston 1/2013 kokouksen kulkua Kyr�ss� totean, ett� asioita voidaan hoitaa my�s hienosti, jos niin halutaan.
  Ehk� t�ss�kin voidaan todeta vanha sanonta �parempi laiha sopu kuin lihavariita� pit�v�n j�lleen paikkansa.
  Kokouksessa ei tullut yht��n ��nestyst� luottamushenkil� paikoista ja jatkossakin mielest�ni tulisi erityisesti kaikkien valtuustoryhmien keskustella avoimesti muistakin t�rkeist� kuntaa ja kuntalaisia koskevista asioista, ett� voitaisiin helpommin ymm�rt�� toistenkin n�kemyksi� ja ajatuksia. 
   Mennytt� k�yt�nt�� nelj�lt� edelliselt� vuodelta l�helt� seuranneena minusta siin� olisi ollut selv�sti parantamisen varaa, siin� olisi tarvittu vain ja ainoastaan kaikkien ryhmien yhteist� tahtoa. Yhteisty�n t�rke�n� tekij�n� tulee jatkossakin olemaan avoimuus ja keskustelujen toteuttaminen voidaan tietysti todeta my�s, ett� on helpompi puhua, mutta varsinainen toteuttaminen j��.
  Usein kuitenkin asiat ovat hyvinkin tarpeellisia, mutta kuitenkin sen toteuttamisen mahdollisuus j�� kynnykseksi usein rahasta ja tahdosta kiinni.

  Yhteisten asioiden hoitaminen ei p��ty luottamuspaikkojen saamiseen, vaan sitten ne hommat vasta varsinaisesti alkaakin. Tulee my�s muistaa, ett� kaikki kunnan keskeiset luottamushenkil�t yhdess� kunnan johtavien viranhaltijoiden kanssa luovat koko kuntaa kehitt�v�n ja kuntalaisia palvelevan yhteis�n.
 Kaikki he omilla esityksill��n ja p��t�ksill��n ovat ns. � P�yty�n kunnan elinkeinoasiamiehi�.�
 P�yty�n elinkeinopolitiikalla pit�� olla laajat verkostot, n�in kaikki kunnassa elinkeinoasioita hoitavat tahot voivat niit� sujuvasti hy�dynt�� koko laajankunnan alueen.
  Tulevaisuutta ennakoitaessa ja varsinkin nyt on kaikilla kuntap��tt�jill� edess��n eritt�in haasteelliset ajat mm. valtion asettaman kuntauudistus hankeen selvitt�misess� ja p��tt�misess�.
 Hyv� on kuitenkin pit�� mieless� tulevaisuutta ennakoitaessa kaksi perusasiaa; se ett� mik��n ei muutu ja ett� kaikki kuitenkin muuttuu.
  Ihmisten perustarpeissa ja toiminnoissa mik��n ei k�yt�nn�ss� ole muuttunut vuosiin, eik� ole muuttumassa.
  Mutta se miten jatkossa asiat hoidetaan ja tehd��n, muuttuu selv�sti yh� nopeammin.

  Siksi esit�nkin lopuksi kaikille P�yty�n valtuustoryhmille, ett� tehk�� jatkossa enemm�n yhteisty�t� P�yty�n kunnan sek� kuntalaisten hyv�ksi.

Hyv�� kev��n odotusta kaikille! 

23.1.2013

Heimo Pohjanpalo
Keskustan kunnallisj�rjest�n Pj

---------------------------------------

Koalitiosopimus

Luottamushenkil�iden jako puolueiden kesken ei toteutunut ��nest�jien tahdon mukaan valitettavasti P�yty�ll�. Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset sopivat luottamuspaikkojen jaosta kesken��n ilman Keskustaa. Suurimmalle puolueelle  eli Keskustalle j�tettiin mit� haluttiin. Parhaimmat puheenjohtajuudet otti Kokoomus itselleen. 

Keskustan P�yty�n kunnallisj�rjest�

---------------------------------------

Keskustan Yl�neen py ry 28.11.2012

Kartanokodin laajennusta kiirehditt�v�

Kartanokodin laajennusta kiirehditt�v�

Vanhushuollon tilanpuute on vaikea P�yty�ll� ja erityisesti Yl�neell�, miss� useita vanhuksia jonottaa uuteen Kartanokoti-palvelutaloon. Puoli vuotta k�yt�ss� ollut palvelutalo on osoittautunut toimivaksi, mutta tarpeeseen n�hden liian pieneksi.

Kartanokotiin alun alkaen suunnitellun nelj�nnen osaston toteuttamista tulee kiirehti�, jotta palvelutalon jonoja voidaan lyhent��. Nyt vanhuksia joudutaan makuuttamaan vuodeosastoilla, mist� aiheutuu yli 100000 euron ylim��r�iset kulut vuosittain.

Hetkellist� apua saadaan ryhm�kodin muuttamisesta ymp�rivuorokautisiksi palveluasunnoiksi, mutta se ei poista rakenteellista vajetta vanhusten palveluasumisessa.

Kunnan tulee my�s pikaisesti ryhty� etsim��n ulkopuolisia rakentajia Kartanokodin yhteyteen kaavoitetuille senioriasunnoille.

Keskustan Yl�neen paikallisyhdistys r.y.

syyskokous

28.11.2012

-----------------------------

Rauno Lehtovuori 22.11.2012

Rakenteelliset muutokset P�yty�ll�

Rakenteellisia muutoksia ja s��st�j� haettaessa huomio kiinnittyy mm. kunnan omistuksessa olevaan rakennus kantaan. Pit�� tehd� tarkka selvitys siit� mit� kunta omistaa ja mist� voitaisiin luopua.

Julkisten rakennusten tehokkaampi k�ytt�, esim. koulut. L�ytyisik� niist� tiloja nuorison k�ytt��n. Yhteytt� voisi ottaa esim mll:��n ja 4-h j�rjest��n ideoiden toteuttamiseksi.

Ruokahuolto ja sen keskitt�minen, Yl�neell� otettiin kartanokodin valmistuttua k�ytt��n keskuskeitti� malli.Nyt pit�� kustannuksia seurata ja mik�li voidaan osoittaa t�st� saatavan s��st�j� niin t�m� ratkaisu otettaisiin k�ytt��n my�s kunnan muissa osissa.

Yl�neen alueelta on myyty huomattavia  mets�alueita ,paljonko metsi� voidaan hy�dynt�� koko kunnan alueella?

Yhteisty�n tehostaminen naapuri kuntien kanssa  pit�� my�s selvitt��.

Kartanokodin laajennus toisi my�s n�it� kaivattuja rakenteellisia muutoksia/s��st�j�.

 

Rauno Lehtovuori

---------------------------------

Kartanokodin nelj�nnen osaston rakentaminen 18.11.2012

Kartanokodin piirustuksissa ollut varaus nelj�nnen osaston rakentamiseen pit�� ottaa vuoden 2013 talousarvioon. Suunnittelu vuodelle 2013 ja rakentaminen vuodelle 2014.

 

Perusteluina esit�mme:

 

-Kartanokoti on ollut koko ajan t�ynn� ja vuodeosastolla on 4-5 henkil�� jonossa Yl�neelt�

 

-intervallipaikka on t�ytetty koko ajaksi eik� n�in ole lainkaan sit� tarvitseville paikkaa

>omaishoitajien jaksamisen vuoksi on t�rke��, ett� hoidettava p��see intervallipaikkaan

 

-kaikki kunnan omat palvelutalot ovat t�ynn� ja tarve kasvaa koko ajan

 

-perusturvajohtajan antamien tilastojen mukaan muistisairaiden osuus on jyrk�ss� kasvussa

 

-Yl�neell� ei ole yksityist� palvelutaloasumista tarjolla edes tilap�iseen tarpeeseen

>Kartanonpellon kaavassa olevien rivitalotonttien markkinointi senioriasuntojen saamiseksi

 

-Kartanokodin yhteyteen saadaan rakennettua 10-paikkainen osasto ilman muita muutoksia

 

-kunnalle lis�tilan rakentaminen on tuloatuottava ratkaisu, koska

>peruspalvelujohtajan mukaan vuodeosastolla henkil�n pit�minen tarpeettomasti on 80 euroa/p�iv� kalliimpaa, kuin palveluasuminen

>palveluasunnot tuottavat vuokrina asunnon rakentamiskustannukset takaisin kunnalle

>mahdolliset hoitajien paikat kunnassa tukevat ty�llisyytt� ja tuovat verotuloa

 

Yl�ne 18.11.2012

 

Markku Autio         

Jouko Anttila                                     

Mirjami Flemmich

Heimo Pohjanpalo                       

Rauno Lehtovuori                              

Tapio Rastas

Veikko Niittymaa                          

Timo H�m�l�inen                               

Kari Huhtanen

Rauno Kajander                           

Tuija Aalto

El�keliiton Yl�neen yhdistys ry  Pekka Heikkil�        

Yl�neen El�kkeensaajat ry  Jouko S�teri

------------------------

Heimo Pohjanpalo 9.10.2012

Kuunnellaanko P�yty�ll� vaalitulosta 

Viime kunnallisvaalien j�lkeen nelj�n puolueen tekninen vaaliliitto jakoi keskeiset luottamuspaikat P�yty�ll�.
  
N�m� puolueet olivat kokoomus (12 valtuutettua), sdp (4 valtuutettua), vasemmistoliitto (3 valtuutettua) ja Kristillisdemokraatit (1valtuutettu).

Heti kunnallisvaalien j�lkeen ko. ryhm�t solmivat teknisen vaaliliiton kesken��n ja n�in voitiin kumota yksiselitteisesti kuntalaisten vaaleissa antama ��nestys tulos. Ei silti, se on kuntalain mukaan aivan laillista. Mutta t�ss� poliittisessa ns.� kulissipeliss�� on mielest�ni ainakin muutama ongelma.

��nest�j�t, joutuvat mukautumaan t�h�n vaaliliittoon vaalien j�lkeen ja se aiheuttaa my�s ongelman. Kun ��nest�t esim. kokoomusta voi ��ni menn� my�hemm�ss� vaiheessa esim. vasemmiston hyv�ksi jne.

Mielest�ni on turhaa my�s kirjoittaa tai puhua avoimesta, reilusta ja rehellisest� vallan k�yt�st�, vaan vallanhimon hegemonia valtaa alaa my�s P�yty�n kunnassa mm. Turun Sanomat kirjoitti 18.11.2008 otsikolla �Kokoomus kuori kermat P�yty�ll�� oliko t�m� yhteisty�n aloitus ihan hyv� ratkaisu P�yty�n uuden kunnan kannalta, minusta n�in ei ollut.

Rakentavana yhteisty�n� esit�nkin nykyisille kunnallisj�rjest�ille, ett� ne tekisiv�t julkisen ja avoimen herrasmies sopimuksen siit�, ett� eniten omalta listalla ��ni� saanut puolue voisi valita, ottaako se valtuuston vai hallituksen puheenjohtajuuden. Toiseksi tullut saisi sitten j�ljelle j��neen puheenjohtajuuden. Ehdokasm��rien suhteen puheenjohtajavaali P�yty�ll� olisi n�in kahden kauppa, vain ��nest�j�t ratkaisevat kuka tulee ykk�seksi ja kuka kakkoseksi.
 
Lis�ksi olen sit� mielt�, ett� tekniset vaaliliitot pit�isi vaalien j�lkeen kielt��. Luottamuspaikat pit�isi jakaa kunnallisvaaleissa annettujen ��nien mukaisesti ja ��nest�jien tahdon mukaisesti.
 
Viel� lopuksi, muistakaa k�yd� kuitenkin ��nest�m�ss�.

Yhteisty� terveisin: Heimo Pohjanpalo, P�yty�n valtuuston 1vpj

---------------------------------

Annika Saarikko 17.1.2012:

Pari sanaa Paavosta
 
Presidentinvaalien ensimm�isen kierroksen kisa kaartuu loppusuoralle. Keskustan Paavo rullaa hyv�ss� vauhdissa. On oletettavaa, ett� toisen kierroksen ehdokkaat ratkeavat pienill� ��nieroilla. Yksitt�iset, pienet seikat ratkaisevat nyt paljon. Tunnelma on t�rke�. Ja joka ainut ��ni on t�rke�. Siksi kaikki ty� ja tekij�t tarvitaan.
 
Suomalaisille presidentti on yh� t�rke� instituutio - siit�kin huolimatta, ett� valtaoikeuksia on karsittu. Maamme on tottunut vahvoihin johtajiin. Sellaista kaivataan nytkin. Ep�varmuuden, muutoksen ja pelonkin s�vytt�m�ss� maailmassa tarvitaan suunnann�ytt�ji�. On hyv� muistuttaa ihmisi� siit�, miksi meill� on presidentti - millaisia ominaisuuksia ja osaamista tarvitaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Paavo on kirkas ykk�nen.
 
Tulin mukaan politiikan t�ihin kes�helteill� vuonna 2009. P��sin jatkamaan mepiksi valitun Riikka Mannerin ty�teht�v�� ulkoministeri�ss�. Toimin Paavon lehdist�avustajana ja tulin siin� samalla liittyneeksi siihen varmaankin monikymmenp�iseen Paavoa vuosikymmenten mittaan avustaneiden keskustalaisten joukkoon.
 
Paavon mittavaan uraan on mahtunut monenlaista. Muistan, miten h�mm�stelin ty�n ensimm�isin� kuukausina sit� muistojen ja yhteisten kokemusten m��r��, joita ihmisill� Paavoon liittyi. Jokaisella oli tarina kerrottavana - ajoista ulkoministerin�, ajoista puoluejohtajana, ajoista europarlamentaarikkona. Sinulla, joka t�t� luet, nousee varmasti mieleen my�s jokunen kohtaaminen.
 
Omastakin ty�p�tk�st� kertyi monta muistoa ja ennen muuta oppia ev�sreppuun. Nuorelle politiikasta innostuneelle tyypille ty�paikka V�yrysen esikunnassa oli avartava ja kasvattava. N�in Paavon tavan ty�skennell� - tiukan asiaosaamisen, poikkeuksellisen nopean �lyn ja p��ttelykyvyn, vahvan n�kemyksellisyyden ja tavoitteellisuuden.
 
Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin� Paavosta huokui ja huokuu edelleen missio: Paavo tiet��, mit� tahtoo ja miksi on politiikassa mukana. H�nell� on visio paremmasta maailmasta ja samalla my�s n�ky Keskustan teht�v�st�. Ilman p��m��r�� poliitikko on lastu laineilla - t�ss� Paavon johdonmukaisessa tavassa hahmottaa maailmaa ja maalata siit� kuva kuulijoille on monella meist� opiksi ottamista. Paavo puhuu riitt�v�n isoista asioista - presidentin kokoisista. Se on yksi kampanjan menestyksen salaisuuksista. Viesti on selke�, ymm�rrett�v� ja varma.
 
Moni on my�s sanonut, ett� kaltaisilleni nuorille keskustalaisille on ollut arvokasta saada tutustua Paavoon vasta vanhempana valtiomiehen�. H�neen on kuvailtu tulleen uudenlaista, hyv�� pehmeytt� ja huumoria - kyky� nauttia saavutuksista ja samalla pyrki� eteenp�in. H�n on persoona, s�rmik�skin. Ja totta kai on! Ei muuten vuosikymmeni� politiikassa p�rj�isik��n. H�n ei ole t�ydellinen, mutta paras mahdollinen. Ajassa, jossa keskustaa on syytetty viime hallituskauden asianhoitaja-tyyppisest� harmaudesta, on Paavo parhaimmillaan palauttamaan tunteet pintaan liikkeeseemme. 
 
Eduskuntavaalien tappiotunnelmat ovat takana, mutta ovat silti tallessa mielen sopukoissa. Kev��n myrskyjen ja kes�n ristivetojen j�lkeen v�kemme on kokoontunut Paavon taakse. Keskustalla on t�ss� vahva ja hieno perinne; taistelemme reippaasti ja ��nekk��sti, mutta tiukassa paikassa kokoamme rivimme.
 
Paavo oli ainut, joka halusi ja uskalsi laittaa itsens� likoon puolueen ik�v�ss� tilanteessa. Kampanjan menestyksen resepti on ollut sin�ll��n yksinkertainen: kaikki perustuu ihmisten tapaamiseen. Kampanja on ollut vahva n�ytt� siit� keskustalaisen kansanliikkeen luonteesta, josta moni meist� tyytyy vain puhumaan. Alhaalta yl�sp�in, ihmisten kokoisilla asioilla, ihmisi� kohdaten, ihmisi� varten on kampanja rakentunut. Se on vaatinut sitkeytt� ja ahkeruutta. Tuhansia kilometrej�, satoja tilaisuuksia. Monen monta kirjaa, pinssi� ja mukia.
 
Suuri tunnustus kuuluu my�s Vuokolle, joka on kulkenut Paavon mukana ja antanut persoonansa ja aikaansa presidenttikisan tueksi. Vuokkoon kohdistuvia ihailevia kommentteja on kuulunut joka suunnalta.
 
Nyt viel� edess� loppurutistus. Paavon tuuli on my�t�inen, viikonlopun tilaisuuksissa riitti v�ke�. On eritt�in hyv�, ett� my�s paikallisesti j�rjestet��n kahvituksia ja ihmisten tapaamisia, vaikka Paavo itse ei kaikkialle enn�t�k��n.  Tarttukoon Paavon innosta ja itsetunnosta meihinkin palasia. Niist� kootaan voitto.
 
Viime kev��n romahduksen j�lkeen tarvitsemme nyt uuden otteen Keskustaan. Luottamuksen palautus Keskustaan on pitk� projekti ja vaatii sitkeytt�. Presidentinvaalit ovat siin� tiell� t�rke� v�lipys�kki. Kunnallisvaalit ovat t��ll� nopeasti. Presidentinvaalit luovat asetelmaa syksy� vaalitaistoa kohden.  
 
Annika Saarikko
Keskustan varapuheenjohtaja

-----------------------------------------------

KJ_Kannanotto_s�hk�kriisist�_120112.doc

P�yty�n Keskustan kunnallisj�rjest�n johtokunta on samoilla linjoilla presidenttiehdokas V�yrysen kanssa s�hk�kriisin hoidosta. V�yrynen otti ensimm�isen� presidenttiehdokkaista esille hallituksen puutteellisen toiminnan s�hk�kriisin aikana. Sis�ministeri�lt� ei tullut edes avunpyynt�� puolustusvoimille. Mielest�mme hallituksen tulisi lis�t� yhteisty�t� puolustusvoimien kanssa kriisitilanteissa. Mm. armeijan kalustoa ja henkil�st�� olisi voinut hy�dynt�� s�hk�n tuotannon turvaamisessa sek� palauttamisessa. Puolustusvoimat olisivat voineet toimittaa aggregaatteja t�rkeisiin yhteiskunnan palveluyksik�ihin mm. vanhusten hoitoyksik�ihin. Telakuorma-autoja sek� raskasta kalustoa olisi voinut hy�dynt�� s�hk�linjojen raivaamisessa sek� korjaamisessa.

P�yty�n kunnallisj�rjest�n johtokunnan puolesta: Hannu Ketola, Oskari Sihvonen ja Marika Loponen

-----------------------------------------------------------

Riitta_Karjalainen_300311.doc

Ik��ntyneiden palveluiden kehitt�misess� el�m�nlaatu ja turvallisuuden tunne keski��n

Suomen v�est� ik��ntyy l�hes maailmanenn�tysvauhtia. Nykyinen, laitospainotteinen hoito k�y taloudellisesti mahdottomaksi eik� sit� pidet� ik��ntyvien el�m�n laadun kannalta hyv�n� toimintamallina. Osana Kaste -ohjelman ja Ik�ihmisten palvelujen laatusuosituksen toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeri� asetti 15.9.2009 ty�ryhm�n valmistelemaan ehdotukset ik�ihmisten ymp�rivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiden ja sis�ll�n kehitt�misest� sek� ik�ihmisten asumispalvelujen asiakasmaksujen m��r�ytymist� koskevista linjauksista. Nyt raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeri�n sivuilta.

Tavoitteeksi on asetettu kotona asuminen ja itsen�inen selviytyminen mahdollisimman pitk��n. Haasteet liittyv�t ik��ntyvien toimintakyvyn s�ilytt�miseen ja muistih�iri�isten ihmisten m��r�n nopeaan lis��ntymiseen. Yli 75-vuotiaiden m��r� Suomessa l�hes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 menness�. Sosiaali- ja terveysministeri�n julkaisemassa ik��ntyneiden palvelujen laatusuosituksessa on asetettu tavoitteeksi, ett� heist� yli 90 prosenttia asuu tulevaisuudessa kotona joko itsen�isesti tai sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. T�m� tulee olemaan suuri haaste palveluj�rjestelm�lle ja toimintaymp�rist�lle.

Kodin k�site vaatii selvent�mist�

Pelkk� koti ei takaa ik��ntyv�n hyvinvointia ja varmuutta avun ja hoivan saamisesta silloin, kun omat voimat alkavat heiket�. Ongelma voi olla se, ett� ajattelemme yksityiskotia, kun puhumme kodista. Vanhuuspoliittinen visio yksityiskodin ehdottomasta ensisijaisuudesta j�tt�� ottamatta huomioon monia hyv�n el�m�n elementtej�.

My�h�isvanhuuttaan el�vien ensisijainen toive on itsen�inen el�m� osana turvallista yhteis��. T�ll�in varmuus avun saamisesta saattaa olla t�rke�mpi asia kuin rakkaaksi k�ynyt ja kodiksi muovautunut asunto, vaikka siit� onkin raskasta luopua. Niinp� koti palvelutalossa tai sen l�hell� voi olla parempi vaihtoehto. On arveluttavaa ik��ntyneiden hoidossa sivuuttaa turvallisuuden, l�heisyyden ja hoivan tarpeet vetoamalla yksityiskodin t�rkeyteen. Koti ei hoida ihmist�, jos siell� ahdistaa, vaikka kotihoidon ty�ntekij�t k�visiv�tkin huolehtimassa perustarpeista? T�rke�� on luoda senioriasumiseen erilaisia vaihtoehtoja ja pyrki� kumoamaan vanhakantaista koti, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitos -ketjuajattelua.

Keskeist� hyv�ss� el�m�ss� lienee ruoka, seura, liikunta ja hengen ravinto l�pi el�m�n, mutta muistisairas ei pysty huolehtimaan en�� mist��n n�ist� el�m�n osa-alueista yksin. Tulisikin kehitt�� ratkaisuja siihen, miten yksin�isi� kotona asuvia vanhuksia voitaisiin esimerkiksi koota ruokailemaan yhdess� omalla asuinalueellaan. T�h�n tarvitaan hoivakulttuurin muutos, jossa raja-aidat eri palveluasumisen muotojen v�lill� h�ivytet��n ja tarjotaan ik��ntyville arjen jatkumoa. Samasta kohteesta pit�� l�yty� vaihtoehtoja erikuntoisille henkil�ille, jotteiv�t vanhukset joudu siirtym��n kauas aina terveyden heikentyess�. Asunnon ominaisuuksien merkitys korostuu entisest��n, kun elinpiiri i�n my�t� kapenee. T�m�n vuoksi my�s asukkaiden aistiymp�rist��n tulee kiinnitt�� huomiota.

Ik�hoiva- ty�ryhm� ehdottaa, ett� ymp�rivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, ett� nykyisest� kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta ymp�rivuorokautisen hoidon j�rjestelm�st� siirryt��n asteittain kohti yksiportaista ymp�rivuorokautisen hoidon j�rjestelm��. Muutoksessa laitoshoidon tilalle ei tule luoda laitosmaisia ratkaisuja. I�kk��n ihmisen oikeus kotiin ja arkeen on taattava my�s toimintakyvyn ja terveydentilan edellytt�ess� hoitoa ja huolenpitoa ymp�ri vuorokauden sek� hoidon portaiden v�lill� tapahtuvien siirtojen minimointi. Ty�ryhm�n asiakasmaksujen m��r�ytymist� koskevat ehdotukset perustuvat tehdyn selvityksen esiin nostamiin ongelmiin ja SATA -komitean linjauksiin. Kunnan j�rjest�misvastuulla oleviin asumispalveluihin s��dett�isiin valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen m��r�ytymisperusteet; kunnan omana toimintana ja ostopalveluina tuotettavista asumispalveluista perit��n maksut yhten�isin perustein. Sosiaalihuoltolakia uudistavan ty�ryhm�n tulee ottaa huomioon Ik�hoiva -ty�ryhm�n ehdotukset asumispalveluiden sis�ll�n ja maksujen m��r�ytymisperusteiksi.

Miten asioiden ja ik��ntyneiden hoitoa koskevien lakien jatkoty�st�minen tapahtuu seuraavalla vaalikaudella, se j��nee ��nest�jien p��tett�viksi.

Riitta Karjalainen, vanhuskeskuksen johtaja, Keskustan kansanedustaja-ehdokas

-----------------------------------------------------------------------------------------

 Ulla_Huittinen_270311.doc            pdf-versio

Arvostus ei el�t�

Vaalit on tulossa, ja suomalaisella maaseudulla ja ruuantuottajalla on taas paljon puolustajia. Lehdiss� on ollut runsaasti maaseudun puolesta puhuvia kirjoituksia. Ilahduttavaa oli lukea Sitran tekem��  Maamerkit -barometria, jonka mukaan maaseudun arvostus sek� usko maaseudun tulevaisuuteen ovat kasvaneet voimakkaasti. Maaseudun arvostus perustuu pitk�lti romanttisiin mielikuviin.

 Totuus on kuitenkin toisenlainen, eik� suomalainen talonpoika el� pelk�st� arvostuksesta. Tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian hinta on noussut useilla prosenteilla. Yh� suuremmat el�inten hyvinvointivaatimukset aiheuttavat kalliita investointitarpeita.

Kuitenkaan lopputuotteen hintaan tuottajalle n�ill� seikoilla ei ole ollut vaikutusta, vaan tuottajan osuus elintarvikeketjussa syntyvist� euroista on aivan liian pieni. Ruuan hinta kaupan hyllyll� kuluttajalle on noussut. Hy�ty on valunut teollisuuden ja kaupan taskuihin. Yh� lis��ntyv�n tuonnin avulla pidet��n my�s kotimaisen ruuan hintaa liian matalana.

 Jos haluamme my�s tulevaisuudessa sy�d� puhdasta suomalaista ruokaa, on tilanteeseen saatava pikainen korjaus. Talkoisiin tarvitaan koko ketju: tuottajasta teollisuuden ja kaupan kautta aina kuluttajiin asti. Tarvitaan reilun kaupan konseptia kotimaiselle ruualle. Tarvitaan tuotantopanosten hintaan sidottua takuuhintaa tuottajalle. Selke� merkint� ruuan alkuper�st� tulee olla jatkossa itsest��nselvyys, jotta kuluttaja pystyy halutessaan valitsemaan kotimaisen vaihtoehdon. sit� on vaikea valita, jos ei sit� hyllyst� l�yd�. L�hiruuan arvostus on saatava my�s k�yt�nt��n, eik� hinta voi olla ainoa peruste ostop��t�ksille. Nykyiseen kaupan sanelemaan hintapolitiikkaan on saatava korjaus pikaisesti. 

 Meill� ei ole varaa huoltovarmuudenkaan t�hden pienent�� nykyisest� ruuantuotantomme m��r��. Siksi korjauksia on saatava nopeasti, jotta pystymme s�ilytt�m��n maatalouden Suomessa my�s tulevaisuudessa.

Ulla Huittinen

--------------------------------------------------------------------------

Timo_Jytil�_090311.doc                pdf-versio

Keskusta timpan linjalle

Oikein kerrankin tyytyv�isyydell� luin 8.3 ilmestynytt� Suomenmaata.

Huomasin ett� nyt Keskusta on ottanut vaaliteemaksi samaisen asian,josta itse koitin puhua jo vuosia sitten.

Eli kunta palvelut, joita ei voi kaavamaisesti kuntarajoja siirt�m�ll� turvata vaan pit�� katsoa rakenteita.

No en ota kaikkea kunniaa itselleni vaan my�skin Ervel�n Risto esitti samansis�lt�ist� mallia kollmisen vuotta sitten. Josta silloin Riston kanssa k�vimme pitk�n keskustelun. No t�ll� perusteella kunnian voi ottaa ainaki Varsinais-Suomeen.

Ainoo asia mik� harmittaa, ett� eip� tunnu muita tiedotusv�lineit� moinen todellinen asia kiinnostavan kuin Suomenmaata ja Hesari on kuulemma 4 rivi� aiheesta maininnut.

Nyt pit�� varmaan muillekin kertoa, ett� kysymys on Keskustan kunta- ja maakunta politiikan tavoitteista jotka viikonloppuna julkaistiin.

T�ss� en sit� rupea l�pik�ym��n vaan jokainen sen varmaan l�yt�� ainakin netist�.

Yhteenvetona t�h�n voisi todeta, ett� kyll� asioita kannattaa tuoda esille vaikka tuntuu ettei ne mihk��n johda.

Kyll� ne sielt� aikanaan liikahtaa johonkin suuntaan.

Nyt voi todeta, ett� onneksi t�h�n menness� ei ole viel� tapahtunut muuta, kuin �muutama� turha kuntaliitos ja hukatut porkkana raha miljoonat.

Viel� ei ole my�h�ist� korjata tehtyj� virheit� ja ainakin v�ltt�� uusia.

Timo�timppa�Jytil�

Yl�ne

-------------------------------------------------------------------

 

Koulujen lopettaminen

Euro, Euro, Euro s��st�j� syntyy, mutta kuka menett��???

Opetuksellinen ja lasten etu onkin, sitten kai t�ysin eri asia.

Kyseess� on nyt ja t�ss� nimenomaan arvokeskustelu.

Mielest�ni nyt ei ole oikea aika tehd� mit��n peruuttamattomia p��t�ksi�,

koska oppilas ennusteet eiv�t ole ennek��n olleet kovin luotettavia.

Lis�ksi oletan kaikkien valtuutettujen varmaankin toivovan,

P�yty�n kuntaan muuttavan lis�� lapsiperheit�, ja t�ss�

kyl�koulut ovat my�s t�rke� vetovoimatekij�.

Erityisen t�rke�n� n�en laajan P�yty�n kunnan tasapuolisen kehitt�misen.

T�ss� koulut, kyl�yhteis�t ja kunnan markkinoinnin tasapuolisuus omalta osaltaan vaikuttaa erityisesti kylien elinvoimaisuuden lis��miseen.

T�ss� olisikin jatkossa paremmin huomioitava paikalliset vahvuustekij�t.

Keskustan valtuustoryhm�n esityksess� on selke�sti mainittu my�s,

koska koulujen sulkemiseen tulee tarvittaessa palata uudelleen.

T�m� on selv�� teksti� kouluille, kylille ja tuleville valtuutetuille,

itse toivon, ettei kuitenkaan l�hiaikoina.

Nyt pit�� antaa ty�rauha kouluille ja kylille ja tehd� selv� p��t�s,

eik� siirt�� t�m�n asian k�sittely� en�� yht��n.

Yht.ty�terv. Heimo Pohjanpalo

---------------------------------------------------------------------------- 

Hilkka Lindgren 070910.doc            pdf-versio

T�t� mielt�

S��st�j�, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja l�himm�isest� v�litt�mist�.

T�ll� palstalla tasapainottamistoimikunnan puheenjohtaja, valtuutettu Juha Saura k�sitteli hyvin painokkaasti sek� ansiokkaasti s��st�jen siet�m�t�nt� tuskaa. H�n v�h�n "nuhteli" meit� valtuutettuja, kun emme ymm�rr� tehd� oikeita p��t�ksi�. Malleina kirjoituksessa oli k�ytetty niin Islantia kuin Kreikkaakin ja sokerina pohjalla Karkkilaa vuonna 1994.

T�ss� kirjoituksessa on tarkoitus antaa hieman laajempi kuva tasapainottamisen tavoitteista, eik� pureutua vain s��st�ihin, vuosikatteeseen, tulokseen sek� verojen ja maksujen korottamiseen. Tavoitteissahan oli my�s investointitason painaminen huomattavasti toimintasuunnitelmasta alasp�in sek� velan oton hillitseminen tulevina vuosina. Lis�ksi viel� henkil�st�n m��r�n laskeminen nykyisest�.

Timo Jytil� toi aivan oikein, kirjoituksessaan t�st� samasta aiheesta, esille sen, ett� meill� kaikilla, olimmepa sitten luottamushenkil�it� tai kuntalaisia, on oma n�kemyksemme ja arvomme asioihin. N�iden yhteensovittaminen vaatii kompromisseja. Ei ole olemassa vain yht� ja oikeaa ratkaisua. H�n my�s kyseli mihin "levveet hartijat" ovat kadonneet. Toivotaan, ett� t�st� kirjoituksesta l�ytyy vastaus t�h�n, niin kuin virkojen "sementointiinkin". Lis�n� my�s valotusta Karkkilan tilanteeseen silloin ja nyt sek� miete nimim. E.S.

Todettakoon heti t�h�n alkuun, ett� P�yty� ei ole kriisikunta viel�. On kyll� menossa siihen suuntaan kovaa vauhtia, mik�li kurssia ei vaihdeta. Leikit��np� ensin v�h�n luvuilla. Tilastotiedeh�n on hyvin mielenkiintoista, eik� suinkaan kuivaa. Luvut kertovat paljon menneest�, mutta antavat suuntaa my�s tulevaan. T�ss� muutamia poimintoja taseista ja talousarvioista:

Kuntaliitos 01.01.2005 Karinainen-P�yty� (luvut tilinp��t�ksest� 31.12.2004)

    Karinainen            P�yty�               yhteens�

Ylij��m�            1,576 milj.            3,745 milj.         5,321 milj.
Varaukset          0,7 milj.               1,198 milj.         1,898 milj. (ei poistoero)
Henkil�st� kpl       160                      181                   341
sulkeissa vakin. (108+52)              (142+39)           (250+91)
+m��r�aik.                           
Poistot               0,352 milj.            0,569 milj.         0,921 milj.
Velkam��r�       0,00                     0,00                  0,00

Porkkanarahoja saatiin valtiolta vuosina 2005-2008 yhteens� 4,67 milj. + investointitukea 1,682 milj. eli yhteens� 6,352 milj. euroa. Yhdentymissopimuksessa n�ist� varoista kohdennettiin investointeihin seuraavasti: P�yty� Kisariihi 2,0 milj. (todellinen kunnan kust. 3,3 milj.), Kyr� Kotikarpalo 1,7 milj. (tod.k. 2,8 milj.) ja Kyr� Elisenvaaran Oppimiskeskus 1,6 milj. (tod.k. 3,4 milj.) Loppuosa lukuisiin pieniin hankkeisiin kuten teihin, vesi- ja viem�rihankkeisiin, ulkoilualueisiin ym. palvelutason noston tarkoituksiin. Vuoden 2005 talousarviossa sek� suunnitelmassa vuosille 2006-2009 investointimneot olivat jaksotettu seuraavasti:

2005         2006        2007        2008          2009
4,6 milj.    4,8 milj.   4,1 milj.    2,5 milj.     1,7 milj.    yht. 17,7 milj.

Valtuuston kokouksessa helmikuussa 2005 kyr�l�inen valtuutettu arvosteli investointiohjelmaa: Meit� vaivaa vauhtisokeus investoinneissa, pit�isi tarkemmin mietti�, mihin me v�henev�t rahavaramme k�yt�mme. Tottahan h�n puhui. Toki on mainittava, ett� investoinnit eiv�t ihan noin nopealla aikataululla tapahtuneet. Oppimiskeskustahan aloitettiin vasta vuonna 2010. Mutta investoitu on paljon ja porkkanarahat 6,4 milj. on k�ytetty ja velkaakin tehty 3,3 milj. euroa. 

Sis�lt�� karsittu muokkauksen takia .. lue koko teksti wordist�!

 

Yhteenveto

 

Luvuista voi p��tell�, ett� vaikka meill� olisi kuinka '"levveet

hartiat" (runsaasti ylij��m��+varauksia eik� velkaa yht��n), hartiat

kaventuvat hyvin nopeasti, kun maalaisj�rki ja harkinta unohtuvat.

Muistetaan kuunnella kuntalaisia ja pidet��n kirjoituksen otsikon arvot

mieless�.

 

Hilkka Lindgren

valtuutettu

tasapainottamistoimikunnan j�sen 

----------------------------------------------------------------------------

Rauno_Kajander_120610.doc     pdf-versio

Terveiset Lahden puoluekokouksesta

Kokous oli ensimm�inen puoluekokous, jossa olin l�sn� ja t�ytyy sanoa;  j�i kyll� mieleen. Varsinais-Suomesta katsottuna  valinnat meniv�t hyvin. P��siv�th�n  Annika Saarikko ja Timo Kaunisto molemmat varapuheenjohtajiksi.  Nuorekkaan puheenjohtajiston t�ydent�� sopivasti kokeneempi puoluesihteeri Timo Laaninen.

Erityisesti j�i mieleen Annikan esittelypuheenvuoro, joka her�tti varmasti ajatuksia kaikissa kuuntelijoissa. Kokouksessa puhalsivat voimakkaat muutoksen tuulet, jotka antoivat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Annikan sanoin n�m� valinnat eiv�t ole vaihtoehto, vaan mahdollisuus.

Rauno Kajander, kunnallisj�rjest�n pj

---------------------------------------------------------------------------

Janne_Rauhansuu_11.4.2010     pdf-versio

Maahanmuuton tulevaisuus, meid�n tulevaisuutemme

  

Runsaasti keskusteluja ja kirjoituksia viimeaikoina ker�nnyt aihe maahanmuutto on laittanut maailmaa n�hneen maajussinkin miettim��n. Maailma on parissa vuosikymmeness� muuttunut pienemm�ksi ja helpommaksi kulkea. Suomenkin rajat ovat avautuneet - onhan ihmisten vapaa liikkuminen yksi EU:n t�rkeimmist� periaatteista aivan kuten rahan tai tavaroidenkin. Meill� Auranmaalla kansainv�lisyys ei aina ole niin kouriin tuntuvaa, mutta esimerkiksi tavaroiden vapaan liikkumisen huomaa jo paikallisessa rautakaupassa tai vaatekaupassa: yrit�p� l�yt�� tuote, jota ei olisi valmistettu Intiassa, Kiinassa, Tunisiassa tai Sri Lankassa. Olemme osa globaalia yhteiskuntaa, halusimme tai emme. Vapaa liikkuminen on positiivinen asia, joka pit�� hyv�ksy� ja samalla osata hy�dynt�� omat vahvuutemme yhtenev�ss� maailmassa � my�s maahanmuuton osalta.

Ihmiset ovat aina muuttaneet parempien asumisolosuhteiden ja viljelymahdollisuuksien per�ss�. My�s ty�per�ist� muuttoa maahan ja maasta on aina ollut. Jatkossa v�est�n ik��ntyess� voimme vain toivoa ja luoda mahdollisuuksia sille, ett� ty�per�inen maahanmuutto meille Suomeen lis��ntyisi. Ty�nper�ss� tulevat ihmiset oppivat v�kisinkin kielen ja joutuvat heti sopeutumaan osaksi yhteiskuntaa. He maksavat veroja, oppivat yhteiskunnan s��d�t ja ovat nopeasti osa sit�. He eiv�t tuo tullessaan omia ongelmiaan vaan ovat meille kaikille hy�dyksi.

Kriittisemmin sen sijaan pit�� suhtautua ilman ty�- tai koulutusmotivaatiota t�ysin vieraista kulttuureista ja uskonnoista tuleviin muuttajiin. Ik�v� totuus on, ett� meille tulevista pakolaisista harvemmat ovat niit�, joiden h�t� on suurin eli he j�tt�v�t kotimaansa pakon edess�. Etenkin useista Afrikan valtioista l�htev�t ovat niit�, jotka omassa kotimaassaan ovat niit� paremmin p�rj��vi� � heill� on varaa l�hte�. Edes pakosta kotoaan pois muuttamaan joutuvan ihmisen paras paikka ei ole t�ysin toisenlaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Ensisijaisesti heit� olisikin autettava paikan p��ll� ja luotava heille mahdollisuuksia asua omissa kulttuureissaan. Turvapaikan hakijoiden t�nne saapuessa on kuitenkin jo my�h�ist� toimia ja siksi heid�n t�nne integroitumistaan tulisikin auttaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta todellisilta ongelmilta v�ltytt�isiin.

Meid�n ei kuitenkaan pit�isi olla huolissaan tulevaisuuden maahanmuutoon liittyvist� ongelmista, sill� ratkaisumallit ovat jo olemassa: esimerkkej� huonoista ja hyvist� malleista on maailma pullollaan. Kanadan ja Australian koko yhteiskunta on perustunut jo sukupolvien ajan ty�per�iseen maahanmuuttoon. Huonoja esimerkkej� taas ovat pakolaisongelmista k�rsiv�t Italia ja Espanja sek� mineraattikiellolla kyseenalaista mainetta hankkinut Sveitsi, jonka asukkaista jo l�hes nelj�nnes on ulkomaalaistaustaisia. Hyv�n� huonona esimerkkin� toimii my�s naapurimaamme Ruotsi, jossa ongelmat ovat keskittyneet etenkin Malm�n alueen maahanmuuttajal�hi�ihin. Meill� pit�isi siis olla kosolti malleja siit�, miten ainakaan ei pid� toimia, jos ongelmilta haluaa v�ltty�.  Miksi siis ajaa suoraan samaan rotkoon?  

Yleens� ongelmat tulijoiden parissa alkavat helpottua yhden sukupolven j�lkeen, kun maahanmuuttajien lapset integroituvat ja kasvat sek� k�yv�t koulunsa uudessa ymp�rist�ss�. T�rkein vaihe onkin sopeuttaa maahanmuuttajat heti uuteen ymp�rist��ns�. Jotta integroituminen olisi mahdollista, tulee tulijoille heti opettaa kieli. Ilman sit� on mahdoton p�rj�t�. Heid�t tulisi my�s hajasijoittaa yksitt�in tai perheitt�in, jotta uuden maan kulttuuri olisi helpompi omaksua. Toki heid�t tulisi my�s tutustuttaa paikallisiin ihmisiin ja tapoihin, mieluusti tukiperheen avulla.  Mietit��np� tilannetta kun itse l�hdemme matkalle johonkin vieraaseen maahan ja kulttuuriin. L�htiess�mme matkaan aivan yksin sopeudumme ja integroidumme paikalliseen kulttuuriin melko nopeasti: opimme ihmisten tavat ja kielen, pyrimme kuulumaan joukkoon.  Jos taas olemme matkalla ryhm�n� keskustelemme omalla kielell�mme, vertailemme oman maan ja kohdemaan palveluja ja tarjontaa. N�in tapahtuu my�s maahanmuuttajille jotka sijoitetaan omaan eristettyyn yhteis��ns� ilman, ett� heit� autettaisiin  integroitumaan yhteiskuntaan ja ihmisiin. Meid�n tulisi viimeiseen asti v�ltt�� maahanmuuttajal�hi�iden rakentamista.

Suomessa vallitseva pelko maahanmuuttajista johtuu osaltaan tiet�m�tt�myydest�, mutta varmasti my�s osaltaan v��r�nlaisesta politiikasta ja ennen kaikkea v��r�nlaisesta mediauutisoinnista. Raha ei saisi ohjata maahanmuuttoa. Ei pelkk� raha sopeuta ket��n paikalliseen kulttuuriin tai edist� integroitumista.  Integroinnin helpottamiseksi osa rahasta voitaisiin ohjata suoraan suomalaisille ihmisille tai yrityksille,  jotka haluaisivat auttaa muuttajia sopeutumaan osaksi tulevaisuuden Suomea. Maahanmuuttajien parissa ty�skentely voisi tehd� hyv�� my�s meille suomalaisille, sill� eih�n yksik��n maahanmuuttaja voi sopeutua osaksi yhteiskuntaamme niin kauan kuin h�nt� ei hyv�ksyt� osaksi sit�.


Janne Rauhansuu

________________________________________________________ 

Rauno Kajander 22.3.2010     pdf-versio

Tervehdys Keih�skosken kyl�lt�

Uusi isompi P�yty� on ollut nyt olemassa toista vuotta. Ympyr� on sulkeutunut, onhan Yl�ne ollut ennenkin osa P�yty��. Naapurikaupungissa nyky��n asuva paikallinen remonttimies sanoi kerran, ett� kuntaliitosta ei saisi huomata mist��n muusta kuin uudesta kunnannimest� veropapereiden yl�kulmassa. Hyvin sanottu. T�ytyy my�nt��, ettei mik��n ole kuntaliitoksen takia dramaattisesti muuttunut. Tietysti tulee aina tarvetta kaikenlaiselle muutokselle ja uudistamiselle, sit� ei pid� kiist��, mutta tuntuu v�h�n silt�, ett� liitosten yhteydess� pit�isi kaikki saada sormia napsauttamalla kuntoon. Vaaditaankin ehk� hieman enemm�n malttia.

Talouden tasapainottamisty�ryhm� on p��ssyt hyv��n alkuun ja toivon, ett� p��t�kset ovat hyvi� ja tasapuolisia. Vaikeitakaan p��t�ksi� ei pid� pel�t�; niit� on vaan joskus teht�v�.

Uusi P�yty� on pinta-alaltaan varsin laaja ja se asettaa Haasteita. Palvelujen s�ilytt�minen ja kaikkien kunta-alueiden tasavertainen kehitt�minen tulee pit�� aina ykk�stavoitteena. Tarjolle tulisi antaa kunnon kokoisia tontteja, joissa naapuri ei n�e, mit� aamiaisp�yd�ss� sy�d��n. T�llainen linjaus kun n�kyy olevan vallalla aivan Turun ymp�ryskunnissa. T�m� v�ljempi ja luonnonl�heinen asuminen on mielest�ni yksi P�yty�n suurimpia valttikortteja. P�yty�n kunnan kaikista kolmesta keskustaajamasta l�ytyy jo paljon valmiiksi kaavoitettuja tontteja. My�s haja-asutusalueilla asumisrakentamisen perusasiat ovat kunnossa: vesijohdot vedetty, viem�riputket ja valokuitu ovat tulossa kovaa vauhtia.

T�ss� taloustilanteessa ei s��st�j� pid� hakea ensimm�iseksi lapsista eik� vanhuksista. Ik��ntyv� v�est� on hyvinvointi-Suomen rakentanut ja sit� pit�� kunnioittaa; puhumattakaan uhrauksista, mit� veteraanit tekiv�t itsen�isyytemme eteen. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme. Heille pit�� antaa siihen kunnon ev��t. Nuorille t��lt� voi antaa sek� siivet ett� juuret.

N�in kun puhutaan Keskustan asioista, ei pid� sivuuttaa lautakasoja. P�yty�ll� on sahoja molemmilla puolilla kuntaa, joten lautakasoista ei pit�isi olla puutetta. Ilman lautakasoja koko Suomi rappeutuu ja ajautuu lamaan. Toivotaan, ett� kasoja l�ytyy joka puolelta P�yty��.

Tulevaisuuteen katsoen uskon, ett� P�yty� on hyv� kunta el��, asua ja yritt��. T�m�n kaiken kehitt�misess� Keskusta haluaa olla mukana.

Kunnallisj�rjest�n puheenjohtaja Rauno Kajander

_______________________________________________________

Janne Rauhansuu 02.2010     pdf-versio

 

TERVEYS

Terveys, tuo mieleen Juha Miedon, juoksemassa kumisaappat jalassa vetel�ll� suolla, vahvat lihakset ja fyysisen kunnon tai Kiira Korven py�rim�ss� oman soman akselinsa ymp�ri useita kertoja hallitusti ja viel� musiikin tahdissa. Ter�smiehen/-naisen! Terveys on kuitenkin kokonaisvaltaisempi k�sitys, johon liittyy my�s henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi.

Suomalaista terveydenhuoltoa on kehuttu maailman parhaaksi ja kustannustehokkaaksi.

Ni


Pöytyän Keskusta